tiistai 6. joulukuuta 2016

Talviterveiset

Heippa! Elämässä on ollut paljon muutosta tänä vuonna, ja kaikki tuttu ja turvallinen on jäänyt taakse. Olen kuitenkin oppinut, että omaa itseä tai muita ei voi muuttaa. Samat ongelmat, ja epävarmuudet seuraavat, mutta ihmiset ympärillä muuttuu. Tämä on joskus vaikea pala nieltäväksi, ja halu muuttua on suuri. Se ei vaan ole helppoa. Olenkin viime aikoina tuntenut itseni todella vialliseksi tästä syystä.

Parisuhteessa olen vaativat, mustasukkainen, epävarma ja helposti eristäytyvänä. En osaa päästää irti pahasta olosta, ja kiukusta, mikä on minun mielestä parisuhteen toisen osapuolen aiheuttamaa. Mutta itsehän minä vasaaan omista tunteistani, ja minun pitäisi pystyä kontrolloimaan näitä tunteita, ja vihaa jollain tavalla.

Olen havahtunut myös mitä ehdoton rakkaus tarkoittaa. Se tarkoittaa hyväksyntää, ja kykyä rakastaa kumppanin älyttömiä, ja niitä ärsyttävimmistä piirteitä. Ja samalla tulla itse hyväksytyksi samalla tavalla. Uuden kumppanini  kanssa tämä on kuitenkin ollut todella vaikea tehtävä, koska hänen käytös aiheuttaa epäilyä, ja epävarmuutta. Olen kertonut hänelle, että tarvitsen suunnitelmallisuutta, rehellisyyttä, ja avoimuutta. Toisaalta en todellakaan halua hänen olevan brutaalisti rehellinen, koska tiedän, että totuus jollain tavoin tulee satuttamaan. Tavallaan tahdon vaan olla hiljaa, ja sopeutua siihen, kuka hän on, ja kuinka hän kokee maailman. Olemme todella erilaisia. Pelkään, että hän kyllästyy minuun, tai on jo kyllästynyt, koska lopulta olen sisäänpäinkääntynyt, vähän ujo, ja tykkään olla kotona, ja viettää aikaa kahdestaan kumppanini kanssa. Ja koska meillä on aika erilaiset arvot, se näkee mut takakireänä nipottajana, vaikka minä olen tolkun ihminen. Mutta toki myös epävarma, ja mustasukkaisuuteen taipuva. Kai se mitä etsin on tasapaino sen välillä, että kuinka paljon itse välitän ja rakastan, ja oletan saavani vastinetta omille tunteille lähes sanan määrän. Mutta sitten taas pitäisi rakastaa ehdottomasti, ja ilman kilpailua siitä, että kumpi tekee enemmän.

Meillä kävi tyttö kylässä jonkun aikaa sitten. Tällä kertaa, ei siis puuhailtu pimeässä metsässä, van lämpöisellä kotisohvalla takan ääressä. Pidin kokemuksesta naisen kanssa, ja ehdottomasti otamme uudestaan kunhan sopiva nainen löytyy. Tai pariskunta. Tämä on ollut jotain sellaista mistä olen aina ollut kiinnostunut, mutta minulla ei ole ollut sopivaa kumppania. Tässä asiasssa  tosin ahdistaa se, että haluan olla suunnitelmallinen, ja olla varautunut fyysisesti, ja henkisesti seksiin. Kumppani suosii nopeita käänteitä. Bileisiin osallistuminen on ollut puheissa pitkään, mutta tätä hän ei ole saanut vielä järjestettyä, tai ajankohdat eivät ole olleet sopivat.

Ehkä mun pitää vaan rentoutua enemmän asioiden kanssa...