perjantai 15. marraskuuta 2013

Mulla on Hobon jättämä t-paita päällä. Se on kiva teeppari. Tuntuu vähän haikealta. Tiedän, että se on ihan typerää, ja siksi varasin ajan terapiaan ensi viikoksi. Mun pitää saada puhuttua viime kuukausien tapahtumat selväksi jollekkin ulkopuoliselle, joka voi ehkä kertoa mulle jotain hyödyllistä, ja antaa työkaluja eteenpäin pääsemiseen.

torstai 14. marraskuuta 2013

Marras

Hei, ja anteeksi hiljaiselo. Tuntuu, ettei mulla ole enää kovasti annettavaa tälle blogille. Tuntuu, että taas on alkanut uusi elämänvaihe. Ei tunnu pahalta. 

Olen nettideittaillut vähän, mutten ole tavannut ketään. Oikeastaan pelottaa edes tavata ketään. Ja varsinaisesti mua ei edes kauheasti kiinnosta kukaan niistä miehistä siellä. Ne kiinnostavat eivät vastaa minulle, ja se pistää miettimään, että onko mun miesihanne jotenkin vinksahtanut, ja epärealistinen itseeni verrattuna. Eikai se ole. En mäkään vastaa tavallisen oloisille, tai väärästä maasta oleville.

PP aloitti työt samalla osastolla mun kanssa. Eilen se hymyili mulle. Normaalisti se on vaan paahtanut ohi, ja murahtanut moin. Kaveri kysyi, että panisinko mä sitä uudestaan. Tietenkin panisin.

Todellisuudessa ajatus seksistä hirvittää. Hobo on viimeinen, ja siinä kävi miten kävi. Nyt mukaan ovat tulleet raskaudenpelon lisäksi myös kriittisyys omasta ulkonäöstä, ja sänkytaidoista. Mä luulen, että olen muuttunut, ja tunteeton seksi ventovieraiden kanssa tulee poistumaan kuvioista. 

Kai se iho on taas paksuuntunut, ja oma rauhallinen sinkkuelo on houkuttelevampaa, kuin puolivillaisten miesotusten kanssa seurusteleminen. Dont get me wrong, mun sosiaalinen elämä on hyvinkin vilkasta. Tosin miehetöntä :)