maanantai 7. lokakuuta 2013

Pientä depistä

Kuulostaa tämä miten teininäiseltä tahansa, niin mulle tämä on iso juttu. Olen parin viikon aikana huomannut, että menee ajatukset ihan solmuun, kun hobo päivittää jotain sosiaalisessa mediassa. En tahtoisi kuitenkaan piilottaa stooreja näkyvistä, koska olen urpo, ja utelias. Siitä ei ole kuulunut mitään sitten viime viikon. Me ei olla mitenkään läheisiä. Meistä ei koskaan tule mitään. Mutta miksi mun on niin vaikea sisäistää asia? Mä en vaan osaa päästää irti. Veivaan ajatuksia siitä päässäni edestakaisin, märehdin siinä, etten hobo ei pitänyt lupauksiaan, ja miksi se ei pitänyt niitä. Mikä minussa oli vialla? Miten hitossa mä päätän olla olematta haikea, ja lopettaa ikävöimisen??!

Tässä on ollut vähän ahdistuneita fiiliksiä. Olen miettinyt sitä, että miksi minut yleensä jätetään. En tiedä. Eikä sitäkään asiaa ole mitään järkeä vatvoa mutta vatvon kuitenkin.

Keskiviikkona mulle kai tulee miesvieras. Mä en ole yhtään varma tästä kuviosta, ja tarkoitus on katsoa erästä sarjaa yhdessä. Mä lupasin hommata popparit. Tää on siis exkaverin veljen kaveri, ja ex kaveri änkytti jotain suuntaista, että olisin hyväksikäyttävä lutka, ja jotain siitä, että tämä kaveri on herkkä, ja tosissaan. Sellasta se välillä on. Saattaa tulla pettymyksiä. Niinkuin minulle. Seksi piristäisi, mutta ihan mielellään voisin vain  jutella, ja katsella, että mihin suuntaan homma heilahtaa.

Olen viestitellyt yhden toisenkin miehen kanssa. Tämä oli yksi nettideitti. Mä lopetin nettideittailun ja se antoi puhelinnumeronsa. Ollaan tekstailu melkein joka päivä. Meillä tuntuisi olevan paljon yhteistä. Mun pitäisi ehkä hieman muuttaa omaa elämäntyyliäni mutta tämä muutos on ollut tapahtumassa muutenkin. Hän on jo vähän vanhempi, mutta ikäeroa kuitenkin alle 10 vuotta. Nyt pitäisi vaan uskaltaa ehdottaa tapaamista...

Tänään on vähän huono fiilis. Jos mä vaikka siivoan, ja syön läjän hiilareita ja käyn pitkästä aikaa lenkillä...