maanantai 3. kesäkuuta 2013

Uusia tunnelmia

Palasin reissultani eilen. Ehdin rentoutua, ja juhlia juuri sopivassa tasapainossa. Ehdin miettiä mun elämää pitkillä kävelyillä keskellä ei mitään. Käsilaukku on täynnä hiekkaa, ja työelämä tuntuu mitättömän tärkeältä verrattuna siihen rauhaan, ja yksinkertaisuuteen verrattuna mitä koin poissa kotinurkista. Mun työ tuntuu tavallaan jotenkin turhalta, koska ihminen selviää niin pienellä. Huvittaisi joko opiskella opinnot loppuun, tai siirtyä tekemään jotain yksinkertaista, ja steessitöntä, ja vaihtaa mukavampaan ilmastoon. Tahtoisin matkustella useamman kuukauden putkeen, mutta ensin on joko purtava hammasta, jakäytävä töissä, tai lotota ahkerasti...

Tapasin miehen. Olimme humalassa, mutta mitään ei tapahtunut. Se ainoastaan piti minua hetken kainalossa, ja hellästi silitti mun päätä. Se antoi minulle poskisuudelman nukkumaan mennessä. Aamulla olimme meressä yhtäaikaa, ja se tuli lähelle, ja hymyili. Mies katsoi minua kohti usein. Istuimme rannalla yhdessä. mun jalassa oleva vamma alkoi oireilla, ja meninme takaisin sisälle. se hieroi mun hiekkaista jalkaa niin hyvin, että kipu lähes katosi. Mies lähti vaihtamaam vaatteet, ja istuin ulkona. Sen kaverit olivat huolissaan, etten lähde ennenkuin olemme vaihtaneet numerot. Menin yläkertaan, ja mies tuli viereeni. Hän antoi numeronsa. Vaihdoimme poskisuudelmat, ja se lähti. Näin se vielä ulkona kerran. Se, ja sen kaksi kaveria vilkuttivat minulle leveästi hymyillen.

Olen jotenkin hämmentynyt. Kaikki sujui niin luonnollisesti. Sen koko kaveriporukka oli super kivoja. Se on luonteeltaan vahva, ja itsenäinen. Niinkuin minäkin. Se on komea. Teostaan sille tänään.

Latino laittoi kännissä viestiä, että tahtoisi panna koko yön kanssani. Multa meni vähän maku...se on mun makuun vähän kummallinen. Se ei edelleenkään lähetä muita, kuin sähköposteja. Mun mielestä se on vaikeaa, ja hankalaa.

Mun vapaus on uhattuna. Elämä on oikeastaan aika kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti