lauantai 8. kesäkuuta 2013

Harhaa

Olen kai kuvitellut asioita omasta elämästäni. Olen kai kuvitellut, että sosiaalinen elämäni on parempaa kuin se onkaan. Olen kai kuvitellut, että olisin jollekkin täällä tärkeä.

Muistin sen tänään, kun kaverini perui illanvieton minun kanssani, koska sillä on krapula. Se kirjoitti myös, että jos menee ulos tänään, niin se menee toisen kaverinsa henkiseksi tueksi treffeille. Eli minä jäin yksin kauniina kesäiltana. Olin ostanut juomat valmiiksi, ja suunnittelin päivän menot sen mukaan, että illalla lähden ulos. Olisin voinutkin lähteä rannalle, ja olla siellä pitkään. Olisinkin voinut pysyä kaupungilla pidempään.

Toinen hyvä kaveri on kollegamme luona viikonloppua viettämässä. Kolmas on reissussa. Harrastusporukkaa on jossain, mutta tunnen urheilun ulopuolella itseni vähän oudoksi linnuksi toisinaan. Ehkä olen kuvitellut, että mulla olisi oikeita ystäviä.

Ehkä tämä kotona pysyminen on ihan hyvä juttu. Rahaa säästyy. Huomenna nousen varmemmin treeneihin. Nyt olisi aikaa laittaa varpaankynnet, ja viilata sormenkynnet takasin ruotuun. Voisin ommella kesäkassin. Voin katsoa pari nyyhkyleffaa.

Mulla on ollut parina päivänä vähän koti-ikävä. Ikävä perhettä, ja sitä, että voi aina soittaa jollekkin jos tuntuu yksinäiseltä. Viimeaikoina minusta on tuntunut, että  tarvitsen ihmisiä lähelle, vaikka olen kuvitellut itseni melko erakoksi. Olisi joskus mukavaa olla se ykkösvaihtoehto jollekkin. Ehkä vielä ei ole sen aika...

En tiedä, että mitä kirjoittaisin sille latinolle. Tahdonko nähdä sitä enää? En mä tiedä! Eilen mulla vaan meni niin hermot siihen lähentelyyn, ja ilveilyyn, ja temppuiluun. Kaduttaa, että menin sen kanssa sänkyyn. Annoin aivan väärän kuvan, että missä mennään. Mutta toisaalta, se olisi eilen voinut kunnioittaa mun toiveita, ja lopettaa sen jatkuvan iholle tulemisen, ja vonkaamisen, kun sanoin, ettei tänään tule mitään tapahtumaan. Vitsi mikä soppa. En tahtoisi loukata sitäkään, koska itse olen epävarma haluistani, ja kiinnostuksesta koko deittailuun.

Vähän mulla on surkea fiilis, koska viime viikonlopun tuttavuus ei vastannut mitään mun tämän päiväiseen viestiin, missä tiedustelin, että jos se haluiaisi tehdä jotain huomenna. Jännä juttu, kun se oli se aloitteellinen viime viikonloppuna, ja tiistainakin, kun kadulla nähtiin. Se vaikutti innokkaalta, ja kiinnostuneelta, kun tiistaina puhuttiin.  Ehkä mä vain kuvittelin senkin. Ehkä sekin on vain yksi mulkku mun tiellä.

Riisuin itseni alasti, kun aloin syömään pastaa. Sotken aina vaatteeni, kun lautasella on pastaa. Alaston ruokailu on jatkoa eiliselle alastomalla siivoamiselle. Nyt hengailen alasti sohvalla, ja mietin, että katsoisiko vähän pornoa, ja alkaisiko tehdä jotain oikeasti kehittävää, kun on odottamaton vapaailta. Meinaan ainakin varata seuraavan loman majoituksen. Mun on lopetettava mun itsesääli, ja itkun pyrskähdykset yksinäisyyden takia. Sitä paitsi tämä yliherkkyys on varmasti pms oirehdintaa...