torstai 2. toukokuuta 2013

Semmosta sitten

Exä menee kesällä naimisiin. Kaikkea hyvää, mutta olisihan se ihan kiva, että ex ja joku uus muija jättäisi tulevan vaimonsa soittelemaan lehdellä. Oppisipahan ainakin, että miltä se tuntuu, kun kolmas osapuoli sotkeutuu varattuun.

I:tä en pysty edelleenkään tervehtimään töissä. Posotan vain suoraan ohi ilman katsettaan. Tiedän, että se on lapsellista, mutta ei vaan kiinnosta tarpeeksi yrittää mitään kaverisuhdetta sen kanssa. Ei minuakaan kaikki töissä vastaan tulevat moikkaa, että miksi mun pitäisi sitä (yhtä) epäkypsää käppänää morjenstaa. Päätin jo viikkoja sitten, että nyökkään vaikka vähän vaan, ja katson kohti. Mä nyt älä mitään nyökkimään, kun se näyttää ilman katsekontaktia ihan urpolta. Että taidan keskittyä siihen, että pystyn katsomaan ilman kipua, ja katkeruutta sitä silmiin. Tai siis lähinnä päästä mainituista eroon, tai oppia piilottamaan ne.

Se hengaa edelleenkin isoperseen kanssa. Isoperse ei moikkaa. Ihan selvästi se on ihkun I:n puolella. Ei se edes katso päin kun se tulee ahteri hytkyen vastaan. Enpä sitten minäkään moikkaa tai katso päin...sen touhut vaikuttaa vähän hämäriltä, kun ei enää edes moikkaus maistu. Ehkä se tietää olevansa heikoilla jäillä. Mutta mitäs se pettäjää haittaisi, että mitä mä kelaan siitä, että se on iskenyt kiinni mun tuoreeseen exään aivan julkisesti.. En minä ole tehnyt kellekään mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti