lauantai 1. joulukuuta 2012

Pahoittelut hiljaiselosta

Vaikeaa on ollut, ja todella hankalia fiiliksiä on käyty läpi puolin, ja toisin. Päällimmäisenä mulla on ollut pelko hylätyksi tulemisesta. Olen ollut vaikea ämmä, ja stressi on näkynyt suhteessa. Olen itkenyt herkkien, rakkautta käsittelevien mainosten takia tv:ssä, kammoten mahdollista yksinäistä joulua. Vahvasta uskosta, ja luottamuksesta I:hin ja meidän parisuhteeseen on tullut vain hento haamu. Mielessä pyörii I:n sanat suhteen alusta, että se meinaa olla mun kanssa loppuelämänsä. Mitä meille tapahtui? Miksi pilasin kaiken?

Tilanne on nyt hieman seesteisempi, mutta tavallani pelkään, että emme saa sitä kaikkea hienoa, ja hyvää, ja kaunista takaisin mitenkään.

Yritän laatia laajempaa reportaasia seuraavan parin päivän aikana, ok?

4 kommenttia:

  1. Hienoa, sua on kaivattu!

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut sun blogia alusta asti, itse asiassa sitä topikkia jonka aikanaan perustit ht.nettiin. Nyt kommentoin ensi kerran...

    Ota rennosti! Anna asioiden mennä hetken omalla painollaan. Jos olen jotain oppinut parisuhteista, niin sen, ettei pidä haikailla menneeseen vaan suunnata katseet eteenpäin. Kaikki suhteet muuttuvat, kasvavat, ette kuitenkaan palaisi siihen hyvään ja kauniiseen, mutta voitte saada tilalle jotain muuta, ehkä parempaa. Mihin suuntaan suhde jatkossa muuttuu, siihen voit omalta osaltasi vaikuttaa omilla teoillasi, et murehtimalla mennyttä. Ota opiksesi virheistäsi ja keskity mitä kaikkea hyvää teille voi olla tulossa tulevaisuudessa! :)

    Tsemppiä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki mitä kirjoit on niin totta, kiitos :) Vanhaan ei voi palata, koska kaikki muuttavat ihmisinä jatkuvasti. En siis anna periksi tulevaisuudesta haaveilun kanssa, ja pyrin muuttamaan päivien sisältöä siihen suuntaa, että tulevaisuus on meille kahdelle olemasa.

      Poista