lauantai 29. syyskuuta 2012

Hajujälki

Ostin I:lle työmatkalta Hugo Bossin edt:n (käytin juuri monta minuuttia oikean termin tarkistamiseen, koska en uskonut partaveteen, tai after shaveen...Onneksi edt pelastaa, koska en vieläkään tiedä litkulle varmasti oikeaa nimeä.). Mietiskelin lentokenttämyymälässä, että minkä näistä tuoksuista valitsisi ilman mitään ikäviä tuoksumielleyhtymiä. Nenä alkoi olla tukossa kaikesta nuuskimisesta. Ja naureskelin mielessäni, että I kuvittelee mun touhunneen työmatkalla jotain aivan muuta, kuin töitä, koska haisen niin kovin miehekkäälle.. Sitten törmäsin pulloon, joka sopi I:lle, kuin Alma kainaloon, ja nuuskaisin sisältöä. Se oli siinä.

I oli iloinen tuliaisestaan, ja pakkaus oli ruokapöydälle illan ajan. Mitä enemmän katselin laatikkoa, sitä enemmän se muistutti minua jostain. Enemmän, ja enemmän se alkoi näyttää tutulta, ja I:n kaulaa nuuskiessani alkoi vaikuttaa siltä, että en ole nuuskimassa sitä ensimmäistä kertaa jonkun iholta.

Sitten muistin nähneeni pullon omassa peilikaapissani, omien pullojeni vieressä, siinä hammasharjoista seuraavalla hyllyllä. Tätä entinen avomieheni käytti.

Muistikuvat eivät kerro, että ostinko tuon entiselle avomiehelleni itse, vai oliko se sillä joskus suhteen alussa. Aika jännää huomata, että jotkut tuoksut ne vain jaksaa miellyttää vuosienkin jälkeen.

torstai 27. syyskuuta 2012

Muistoja

Kävin mun pohjatonta pyykkikoria läpi, ja kynsiini osui yksi villatakki. Villatakki on maannut pyykkikorissa viime keväästä lähtien, koska olen ollut liian vetelä, ja kiireinen sitä pesemään. Mulla oli tuo samainen takki päällä, kun tapasin Herra G:n ensimmäistä kertaa illallisen merkeissä viime talvena. Se nauroi mun villikselle, ja sanoi, sen olevan todella ruma. Onneksi tiesin asian itsekin, ja otin kommentin huumorilla. Herra G tuli kuitenkin mieleen tuosta takista. Välillä olen miettinyt, että olisiko meistä voinut joskus tulla jotain. Se muutti maailman toiselle laidalle, ja kertoi palaavansa elokuussa. Se kertoi minulle ennen lähtöään, että tahtoisi tavata minut sitten elokuussa. Mä muistan sen jotenkin liian täydellisenä. Se oli herrasmies, se kyyditsi minua, nai jumalaisesti, ja piti kainalossa.  Eniten kaipaan sitä seksiä, mutta saatan myös muistaa sen parempana, kuin se olikaan. Oman seksuaalisuuteni kehittyy jatkuvasti, ja nautinto kasvaa jatkuvasti suuremmaksi, ja orgasmit isommiksi. Joten G:n taidot voisivat tuntua nyt laimeilta.

Tsekkasin vanhan nettideitti meilini. Sinne oli tullut G:ltä viesti toukokuussa. Siitä on kohta viisi kuukautta aikaa. Se kertoi, että oli palannut juuri lämpöisestä naapurimaasta uuteen kotimaahansa, ja odottaa töiden rauhoittuvan, jottaa pääsee nauttimaan ansaituista rahoistaan. Se kyseli mun kuulumisia, kuinka työt, ja uudet asumiskuviot sujuvat. Se myös kirjoitti, ettei ole varma, että käytänkö sitä meiliosoitetta enää, ja että se ei löydä toista osoitettani.

En vastannut.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Ulkokuori

Ennen olin mahdollisimman huoliteltu, ja hyvin pukeutuva. Shoppailin viikottain, ja tuhlasin kosmetiikkaan. Sitten en vaan enää kokenut neuroottista ehostusta enää tarpeelliseksi. Tähän saattoi olla syynä alkanut seurustelusuhde. Muutoksen taustalla on muitakin asioita, mutta luulen, että I näkee asian niin, että koska onnistuin löytämään miehen, niin ei tarvitse enää laittautua. Tavallaan ärsyttää, että olen niin laiska heittämään meikkiä naamaan, ja saatan pujahtaa niihin farkkuihin, ja tennareihin vähän turhan liukkaasti. Kynsilakkaakaan en en ole käyttänyt puoleen vuoteen. Elämä on vaan helpompaa ilman lohkeilleita kynsilakkoja, leviäviä ripsivärejä, ja meikkivoidetta työpaidan kauluksessa.Tukkakin kasvaa ulos väristään kovaa vauhtia, mutta mitä sitten. Olen kuitenkin palaamassa omaan väriini vuoden värikokeilun jälkeen. En koe itseäni rumaksi, vaan näytän mielestäni luonnollisen kauniilta, ja turha ulkokultaisuus on rapissut pois.

Pitäisi taas alkaa pukeutumaan hieman enemmän, koska mulla on nättejä vaatteita. Laittaa sitä ripsiväriä bb voiteen kaveriksi, ja heittää värinpoisto päähän. Pieniä juttuja, jotka ehkä hieman elvyttäisivät tätä kevyttä spurgu-lookia, ja toisivat I:lle fiiliksen, että haluan vähän laittautua sitä varten. Sitähän miehet kuitenkin vähän haluaa right?

Kun olen tehnyt top 3 listoja duunipaikkani miehistä olen itsekin ollut mitä ilmeisimmin useammalla listalla. Olemme keskustelleet I:n kanssa hyvin avoimesti seurustelumme alkamiseen liittyneistä asioista, ja erityisesti työyhteisön reaktioista. I kertoi, että olen koko työhistoriani ajan ollut yksi kuumimmsta naisista, ja tämä on ollut miesten keskuudessa täysin julkinen fakta. Jännää, etten itse osannut ajatella itseni kenenkään ihaltavana. Kun juttu alkoi levitä duunikaverien keskuudessa, niin monet olivat onnitelleet I:tä, ja pitäneet häntä legendana siitä syystä, että se oli saanut näpeihinsä minut, Alman. Sydämen tykytystä aiheuttava talkkari ei tiennyt meidän seurustelevan (koska se ei ole fb:ssä...), ja oli kysynyt I:lta mun ohi mennessä, että panisko I minua. Ja oli itse ollut myöntävällä kannalla. I oli nauranut, että johan se Alman tässä on muutaman kuukauden ollut testiajossa. Myös muutama muu mies on olllut kovin tuttavallinen, ja hymyilevä. Se vähän ahdistaa, koska mä tahdon vain I:n.

I sain myös kuulla, että olin päätynyt petiin PP:n kanssa vuosi sitten. Ennen ne olivat olleet hyviä kavereita, j I oli järkyttynyt uutisesta sen verran, ettei ollut puhunut PP:lle hetkeen.  Onneksi I ei toistaiseksi tiedä, että olin PP:n kanssa kahdesti, ja kerran U:sta, enkä F:stä.. En myöskään ole maininnut, että U soitti mulle toiselta puolelta maailmaa umpi kännissä kesäkuussa. Puhelun jälkeen se alkoi vonkamaan tuhmia kuvia fb:n välityksellä. Kieltäydyin kohteliaasti, ja kerroin olevani parisuhteessa, ja kuvien lähettäminen olisi epäreiskaa I:lle. En ole kuullut U:sta sen jälkeen. U on ihan loisto tyyppi, mutta sääli tuo tissikuvien vonkaamisyritys. Ehkä U:kin kuolasi minua tietämättäni. Ehkä sen joskus heittämä kommentti mun hienoista jaloista olikin flirttiä.

Olen miettinyt raitistumista. Olen viime helmikuun jälkeen juonut todella vähän, ja vielä vähemmän I:n kanssa ollessa. Tai no alussa se saattoi vähän repsahtaa, mutta nyt olen takaisin sillä polulla, joka vie minua kauemmaksi pullosta. Tuntuu, että mä en pysty handlaamaan henkistä krapulaa, ja tyytymättömyyttä myrkytystilaani seuraavana aamuna. Mä tahdon olla vähintään 99.9%  hyvällä fiiliksellä kokoajan. Alkoholi tappaa mun luonnollisen unen, tekee musta saamattoman, ja tyytymättömän.  Tahdon olla energinen, ja harrastaa, ja olla hyvä I:lle. Musta helposti kehittyy karsea krapula demoni, ja siitä kärsii aivan kaikki lähellä olijat. Viina on myrkkyä, ja miksi mun pitäisi litkiä jotain sellaista mikä aiheuttaa mun ilmavaivoja, ahdistusta, ja tappavan päänsäryn? Toki mun itsekuri on vielä niin heikko, että totaaliraittius saa vielkä odottaa, mutta nyt olisi tyydyttävää juopotella vaikka vain kahdesti kuussa, ja silloinkin ainostaan kevyesti.

I tulee kohta hakemaan sen luokse. Ihanaa päästä sen kainaloon nukkumaan.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Aina ei onnistu

Kultaisia hetkiä höyrysaunasta, kun lyllertää altaasta lämmittelemään, ja lysähtää kumipäällysteiselle penkille, ja onnistuu laskeutuessaan tuottamaan sellaisen järkyttävän, pierumaisen turauksen reisillään. Niin, ja sauna oli tietenkin täynnä ikäluokkani miehiä. Normaalisti en moisissa paikoissa edes käy, mutta nyt oli pakko käyttää etu hyödykseen. Järkytyin, kun miehet kyyläävät silmät vilkkuen. En tiennyt, että uimahallit/kylpylät ovat vastakkaisen sukupuolen kyttäämistä varten...

I:n kanssa meillä on ollut sängyssä hieman haastavaa viimeiset viikot. Ensin I tuli liian vauhdikkaasti, ja tänä aamuna en saanut sitä laukeamaan ollenkaan. Luulen, että se otti noista salamalaukeamisista stressiä, ja nyt pitäisi löytää tasapaino. Minua ei haittaa nopea laukeaminen. Paljon turhautavampaa on leuat puutuneena ottaa poskeen, ja käsi krampissa vatkata mulkkua, ja toinen ei tule sitten millään. Itse yritän ottaa kyllä iisisti, ja olla luomatta painetta.

Omassa tekniikassa on tuskin suurempaa vikaa, ja I nauttii aivan aidosti. Käytän kättä, kieltä, huulia, poskea, puristan, kosketan kevyesti, keskityn terskaan, käytän sylkeä, nuolen palleja...Teen oikeastaan mitä mies pyytää, ja pitää. Miten saisimme stressitekijän aisoihin? Olen yrittänyt puhua tuhmia, mutta en suihinottaessa oikein keksi mitään härskiä..Jos alkaa hokea, että tuutko kohta, ja miltä nyt tuntuu, niin minä ainakin stressaisin tulemisesta.

Liian nopea tuleminen vaivasi viime viikonloppuna. Pitkästä aikaa tahdoin ottaa anaaliin, ja I pololla meni ilmeisesti pasmat niin sekaisin tästä unelmien täyttymyksestä, että laukesi porteille, ja oli hyvin häpeissään. Eihän siinä ole mitään hävettävää, että pitää seksiaktia niin kuumana, että laukeaa ennen aikojaan. Imartelevaa minulle, että perseeni niisti I:n tyhjäksi alta aikayksikön. Kyselinv aivihkaa, että onko tällaisia pikalaukeamisia tapahtunut aikaisemmin, ja onko kaikki varmasti hyvin. Kadun, että kysyin mitään, koska nyt se selkeästi hermoilee koko laukeamisesta.

Mutta eiköhän tämä taas tästä.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Vääntämistä

Kuluneella viikolla meillä oli ihan vakavia keskusteluja suhteen tulevaisuudesta. Mulla on ollut vaikeaa niellä yhteisen ajan vähyys, ja I:n puuttuva sosiaalinen verkosta lasten hoidon kanssa. En tahdo kuitenkaan luovuttaa, kun tässä on vasta kuitenkin neljä kuukautta takana, ja tilanne on uusi suhteen kaikille osapuolille. Uutta minulle, lapsille, ja varmasti eniten I:lle. Sillä on kuitenkin vasta vuoden kokonaan yksinhuoltajana. Mun on vähän vaikea löytää omaa paikkaani, koska en ole miksikään äitipuoleksi ryhtymässä, enkä myöskään kotipiiaksi..myöskin se, että erilainen kulttuuritaustani tuottaa hämmennystä, ja hampaiden kiristelyä. Eikä se ole mitään kivaa. Tähän ei auta kuin aika. Mutta vähän epäuskoinen olen, että saisin näitä purkkisardiineja laajentamaan näköpiiriään. En kuitenkaan tahtoisi aina olla se outo ulkomaalainen. Tällaista tilannetta en tosiaankaan etsinyt, mutta ei sitä näköjään koskaan tiedä, että kuka osuu tielle. Olen rakastunut.
 Seksi sujuu edelleenkin todella hyvin, ja uusia juttuja keksitään melkein joka viikko. Tiistaina I nosti mun takapuolta ylos patjasta käsillään, kun olimme lähetyssaarnaajassa, ja tämä tuntui aivan käsittämättömän hyvältä. Tosi outoa, etten ole koskaan kokeillut vaikka tyynyä lantion alla tässä asennossa. Tosi yksinkertainen juttu, joka tuntui todella intiimiltä asennolta koska olimme niin lähellä toisiamme.

Taas pitää mennä! Heippa!