torstai 3. toukokuuta 2012

Parempi kuin eilen

Antaa ihmisillä olla hauskaa! Sellaisilla ilmeillä jengiä tullut vastaan, että naurattaa itseänikin. Siksi hymyilenkin suurimman osan työpäivästä, kun porukka tuntuu olevan hyvällä tuulella minut nähdessään. No joo, Herra I ei ole ehkä maailman komein, ja loogisin valinta tällaiselle nuorennäköiselle, ja kuumalle mimmille, mutta minä diggaan I:n rouheudesta. Ja valinnalla nyt tarkoitan tätä toistaiseksi yhden illan kestänyttä vehtaamista. Joo, ja se ei ollut tänään töissä, joten en voinut edes jatkaa flirttiä tai mitään. Tavallaan tosi piristävä viikko, kun voin vain kuvitella, että millaisia juttuja ihmisten huulilla kiertää.

Tuli vaan mieleen, että kaikki vanhemmat miehet kenen kanssa olen vehdannut ovat olleet suht tosissaan mun kanssani. Mutta tästä tapauksestahan ei nyt voi sanoa vielä mitään, kun ollaan oltu tämä viikko niin eri aikaa mestoilla. Mutta jos jatkan pientä silmäpeliä, ja moikkaan hymyillen, niin ehkä aika näyttää tämän suunnan. Tyyppi on kiinnostanut minua kuitenkin jo jonkin aikaa, ja olen tarkoituksella tällännyt itseni sen matkan varrelle. En kyllä edelleenkään keksi, että mistä sen kanssa voisi puhua töissä...Tokihan voisin tekstata, mutta en mä kyllä keksisi viestiinkään mitään suuria, ja järkeviä sanoja.

Niin, me vaihdettiin kuitenkin numeroita. Tai siis mä en löytänyt mun laturissa yöpöydän takana roikkunutta puhelinta etsintöjen jälkeen. Se sitten kysyi mun numeron, että jos se soittaa siihen. En tajunnut, että mun puhelin on äänettömällä, mutta löysin sen kuitenkin roikkumasta johdon päästä. I totesi, että nyt sillä on sitten mun numero. Ja mulla sen. Mutta eipä siitäkään ole mitään kuulunut. Toisaalta en minäkään ole antanut kovin rohkaisevia signaaleja parin työpäivän aikana...

Löysin mun lauantaiset kalsarit viimein. Olivat aika kaukana sängystä...Mikä minuun fiksuun ihmiseen menee, että pitää heittäytyä nakkena nukkumaan kotiin mukana tunkeneen työkaverin viereen? No mutta se riisui mun mekon! Se aloitti! Ja nakuna on kivaa.

Jouduin kyselmään apua talkkarin kaverilta, ja se tuli auttamaan mun ongelman kanssa. Sitten se kertoi, ja esitelmöi, että mikä yhdessä systeemissä oli vikana, ja näytti kädestä pitäen, että miten voin sen sitten itse fiksata joskus. Tai ainakin tiedän, että mikä on ongelma, jos sattuu joskus uudestaan. Lopuki se vielä heitti vähän hassun kommentin, ihankuin se olisi yrittänyt viestittää, että minä olen bimbo, tai se on niin tietäväinen. Kommentti oli siis, että ihmettelyni aihe on ihmeellinen asia. Se kuulosti joltain mainoslauseelta! Nauratti.

Myös talkkarin kanssa frendailtiin tänään, kun se kyseli mun harrastuksesta, ja tuntui olevan todella kiinnostunut. Pitää varmaan pyytää se katsomaan joskus. Lisäksi se lainaili mulle mun tarvitsemia asioita, ja käski isällisen napakasti nuorempia poikia auttamaan meitä tyttöjä yhden isomman asian roudaamisessa toiseen paikkaan. Talkkari on niin kuuma! Sen kanssa frendailu jo antaa mielihyvää!

Viikonloppu on taas pian täällä!

Voisinko tekstata I:lle, ja kiittää sitä sen avusta mun puhelimen etsinnöissä sunnuntaiaamuna? Ja silmää vinkkava hymiö? Olisko ihan tyhmä?

Olin oikeasti eilen illalla ihan alamaissa. Melkein jo märysin taas yksinäisyyttäni, ja olin ihan murheen murtama, kun on tylsää, ja mitään ei tapahdu (oikeesti!!!?). Lisäksi tuskaa lisäsi, että mister lompakko ei ole vastannut keskiviikkoiseen viestiini, ja sekin juttu näyttäisi nyt menneen puihin. Tällä viikolla ei ole kukaan muu muistanut puhelimitse, kuin sähköyhtiön lasku, ja lähipitserian mainos. Ehkä mä nyt selviä kuitenkin, koska nyt taas tuntuisi olevan oikea vaihde silmässä!

1 kommentti: