lauantai 11. helmikuuta 2012

Ne on kaikki samanlaisia

Tapasin Herra N:n torstaina. Se palautti mun leffat, ja juotiin muutama tuopponen. Juttu luisti ihan hyvin, ja olin jotenkin aistivinani ihailua sen suunnasta. Koska  en ollut ehtinyt syödä kunnon lounasta, ja illallinenkin oli neljä tuoppia panimotuotteita niin olin aika tuiterissa. N oli niin ilmeinen, ja kysyi känniäni hyväksikäyttäen, että tulenko sen luokse. Ja se kuulemma nautti seksistä kanssani suuresti. En mennyt, koska en tahtonut. Enkä nauttinut seksistä hänen kanssaan, vaan nimenomaan suhteen muusta annista. Ja sehän nimenomaan pihtasi seurustellessamme. Miehet on kyllä lopulta niin samanlaisia keskenään.

Tämä vonkaamisyritys oli jo toinen tälle viikolle. Miksi nää äijät ensin lemppaa minut, ja sitten ryömivät anelemaan pillua? Olen ollut helppo, ja kevytkenkäinen, aivan! Mutta ne päivät ovat nyt ohi, ja multa ei irtoa pesää kellekkään. Paitsi Ryan Goslingille, ja George Clooneylle. Ja Brucelle.

Olin niin ylpeä itsestäni, kun en langennut N:ään vain siksi, että mulla oli vähän yksinäinen, ja halipulainen olo. Kauhean paljon helpompi hengittää, kun ei tarvinnut morkkistella oma heikkoutta. Sain leffat takaisin, ja heitimme klassiset linet siitä, että ei olla outoja toisillemme,ja nähdään useammin ystävinä.

Irtisanoin nettideitit, ja nyt joku vähän kiinnostava jopa otti yhteyttä. Ulkonäöstä on vaikea sanoa, joka se ei onnistu kuvissa, tai sitten se on vähän creep oikeasti. Kirjoitin sille tänä aamuna, että illalla loppuu mun aikani sivustolla. Ja suht avoimen avautumisen nettideittailusta noin yleensä, ja siitä, että en pysty netistä löytämään ketään, koska vuorovaikutus puuttuu. Tämä tyyppi kysyi minua sitten drinkeille, ja mä en tiedä, että haluanko mennä. Netistä on tullut niin paljon paskaa haaviin, ja en jaksa uskoa, että tämä viimeinen tapaus could make a difference mun yleisvaikutelmaan nettimiehistä. Ja tämä vaikutti kiltiltä, ja kaikkihan tietää, että ne kilteimmät on juuri niitä pahimpia. Kusipäät sentään tietää kusipäiksi, mutta mistä sitä kiltistä tietää, että mitä se hautoo?

Ärsyttää, kun PP:llä oli synttärit tässä, ja juoruämmä oli kirjoittanut sen seinälle, että toivoo niiden näkevän lauantaina. PP on sii palannut epäilyttävältä salamaretkeltään maapallon toiselta puolelta, ja minua epäilyttää. Mutta juoruämmä saa sen pitää ihan itsellään. Tuntuvat olevan niin bestiksiä, että senkun panevat toisiaan. Sen ne ovat jo varmasti tehneetkin...Olen ollut niin ylpeä itsestäni, etten ole notkunut röökipaikalla enää töissä. Palan halusta päästä "näyttämään" PP:lle, että a) pääsin röökistä eroon (ainakin työaikana...) ja b) en tosiaankaan vahtaa sitä, ja siksi tapa aikaani vetäen myrkkyjä sisääni. Joo, olen mustis PP:stä, ja se kelpaisi kaikessa kuivassa juroudessaan minulle edelleenkin. En vaan jaksa välittää enää. Parempi olla näin vaan. Mietin vain, että missähän ne sen PP:n pyöreitä vuosia juhlistavat, kun mä en ole kuullut mitään mistään ryyppäjäisistä..Tuskin ne nyt nyt Almalle mitään tietoja luovuttaisivat. PP:hän voisi vaikka joutua suuseksin uhriksi. Paha Alma! Parempi olla miettimättä, ja keskittyä töissä nyt olennaiseen.

Nyt menee paskasti duunissa, ja tuntuu, etten osaa oikein mitään, ja kaikesta tulee sanomista. Joo, olen herkkä, aivan liian herkkä kritiikille. Nyt tuntuu, etten oikeasti pärjää työssäni, ja hukun kaiken alle. Ja persettä raapii myös ajatus, että mun mahdollinen koeaika päättyy tän kuun lopussa, ja mulla jo soi korvissa, että ne laittaa mut takaisin toiselle osastolle, tai antaa kenkää. Tarvitsisin nyt jotan boostia itsetuntoon, koska en ole pystynyt parantamaan kaikkia alueita viimeisen kehityskeskustelun jälkeen. Ehkä tämä on tätä suomalaista mentaliteettiä, ja stressaamista täydellisestä työsuorituksesta. En oikeasti pysty parempaa tällä tietämyksellä, ja käsissäni olevalla ajalla. Enkä tosiaankaan lorvi missään, ja käytä aikaani ympyrän kävelemiseen.

Toivon vain, että töissä alkaa sujua. Elämäni perustuu niin vahvasti sille faktalle, että mulla on tosiaan täysiaikainen unelmatyö. Jos menetän työni, niin asunto menee alta, harrastukset loppuvat, ja sitten voinkin miettiä luovuttamista, ja paluuta masentuneeseen, ja angtiseen maahan.

Olisi paljon tekemistä tänään, mutta viime viikot ovat imeneet mehut aivan täysin. Nukuin 12 tuntia viime yönä. Ehkä tää tästä alkaa helpottamaan :)