maanantai 5. joulukuuta 2011

Mista sita aloittasi?

Tallaisia viikonloppuja ei kylla kesta montaa kertaa vuodessa. Olo on aika jees nyt, kun paasin toista kotiin, ja omaan nojatuoliin potemaan. Meinaan menna kohta nukkumaan itseni kauniiksi, ja freesiksi huomista tyopaivaa varten. Ensin kuitenkin yritan kertoa tanne, etta mita Alma on puuhaillut tana villina viikonloppuna.

Tosi vaikea summata mitenkaan jarkevasti kahta iltaa. Ehka ma yritan ranskalaisilla viivoilla, ja sitten lisailen tassa viikon kuluessa faktoja. Tai sitten ma vaan kirjoitan kaikesta sekavasti, koska olen aivan hemmetin pihalla itsekin.

Ok, aloitetaan siita, etta Herra F on taas vapailla markkinoilla viime viikonlopun jalkeen. Ma siis sattumalta tormasin siihen lauantai-iltana, ja paadyttiin mun luokse bilettamaan. Baarissa se antoi minulle huomiota, ja pienia suudelmia, hymyja. Eika minua edes varsinaisesti kiinnostanut, etta nakeeko joku vai ei. Ironista, etta mun piti tavata Herra K, ja sen kaveri tassa samaisessa baarissa. Menkathan ei ole edes enaa mikaan syy olla raahamatta puutarhatonttuja, tai Herra F:ia kotiin. Olen aika alhainen. Herra F:aa ei haitannut pienet valuviat, vaan pistelimme menemaan aivan reippaasti, ja ilman ehkaisya (Alma on vitun idiootti....Mut hei, eikai menkkojen aikana nyt niin helposti pamahda paksuksi? Joo, terveystiedosta kutonen kouluaikoina, ja kouluajoista reipas kymmenen vuotta...). Noin muuten meilla oli tosi kiva aamuyo, ja puhuimme ilmeisesti kaikkia henkevia. Sen muistan, etta F kertoi kuulleensa naisestaan viimeksi nelja paivaa, sitten, ja oli kovasti sita mielta, etta han paattaa suhteen maanantaina. Koska tunnen F:n niin hyvin, ja tiedan sen aika epaluotettavaksi, niin en ottanut eroaikeita kovinkaan vakavasti. Ja ma tiedan, etta F ei ole minulle parasta mahdollista seuraa, vaikka onkin ihana, ja olen ollut ihastunut jo monta vuotta. Se vaan on tyypillinen naistenmies, ja renttu, ja en ma saa sita muuttumaan, vaikka paatyisimme rimpuilemaan jonkun suhteentapaisen kanssa.

Seuraavana paivana herasin erittain epafreesina, ja olin jo melkein myohassa pikkujouluista. En meinannut millaan uskoa, etta kello on jo about puoli viisi iltapaivalla, ja F on kadonnut jalkia (tai no veritahroja ei lasketa...) jattamatta. Sain kuitenkin kerailtya itseni lahikiskan, ja juomaostosten kautta taksiin, ja paasin matkaan kohti hotellia. Olin aivan hilkulla, etten alkanut vittuilla taksikuskille, koska se ajoi mun mielesta liian hitaasti. Tyydyin vain huokailemaan, ja nayttamaan karsivalta. Hotellin respassa jatkoin huokailua, ja mulkoilin jonossa olevia siihen malliin, etta olin varma, ettei minua edes lasketa sisaan. Sain kuitenkin huoneeni, ja olo alkoi hieman tasoittua ensimmaisen juoman, ja suihkun jalkeen.

Kun vihdoin tuli aika tehda nayttava sisaantulo, niin edellani jonossa oli PP, joka ignoorasi meikalaisen taysin. Sille lirkutteli joku punanuttuinen blondi, ja minua vitutti, ja suunnilleen haipymassa jonosta.

Alku bileet oli ihan tylsaa jaykistelya. Onneksi jengi alkoi humaloitua kuitenkin, ja tupakkapaikallakin alkoi juttu luistaa. Jopa PP:n kanssa!

Juteltiin siis PP:n kanssa aivan rennosti valittamatta kenenkaan mahdollisista virnuiluista. Ma en siis tuputtanut seuraani, vaan se tuli juttelemaan minulle, ja oli kovin tuttavallinen. Valittelin ihan huumorilla, kun joudun olemaan huoneessani yota aivan yksin, kun mun bestis ei voi jaada yoksi. PP sitten vain itsevarmasti totesi, etta voisihan siella olla me kaksi. Mulla meni suunnilleen tupakka kurkkuun. Oli hetken hiljaa, ja kun keskustelu oli jo siirtynyt muille alueille, niin tokaisin vaan etta "joo, ok." Siita me sitten taas lahdettiin, ei mitaan viime kerrasta oppineena, yhtamatkaa kohti mun huonetta. Tehtiin mita tehtiin, tai otin silta suihin, koska menkkaseksi ei kuulostanut niin houkuttelevalta kesken pikkujoulujen, ja taisin saada itsekin hieman hoitoa. Aktin jalkeen kuitenkin jopa valahti, ja se meni ensin takaisin bileisiin, ja ma seurasin sen perassa vahan sen jalkeen. Mun bestin kyseli, etta missas ma olen ollut, ja kellokin oli jo kaksi. No hups.

Jossain vaiheessa havitin PP:N, ja jutustelin yhden toisen kollegan kanssa jonka kanssa olimme aivan vakavissamme menossa deiteille. Onneksi ei vaihdettu numeroita, eika kai muutakaan, joten deitit varmaan jaavat valiin. Voi luoja. Tama mies kehui mun hajuvetta joskus, ja pidin sita vahan outona kommenttina.

En tieda, etta koska loysin PP:n uudestaan, mutta paadyimme jonkun toisen huoneeseen, mista siirryimme sitten koko lossilla mun huoneeseen. Mun mielesta me kapaloimme toisiamme ihan julkisesti ennen tuonne outoon huoneeseen joutumista...hups. Kuitenkin hipeloimme toisiamme PP:n kollegoiden edessa, ja taman pahimman juoruakan.

Aamulla PP oli kadonnut, ma olin myohassa toista, ja olo oli aivan karmea. PP oli jattanyt kellonsa huoneeseeni. Kun toissa nain sen, niin kyselin ihan reippaasti, etta koska se lahti, ja mika on olo, ja palautin kellon. PP hymyili, ja katsoi lempeasti silmiin, ja ma olen vahan laapallani. Kuten juoruakka joskus sanoi, etta jos pannaan PP:n kanssa toisen kerran, niin ilmassa on jotain. No nyt se sitten tapahtui, ja jotenkin musta tuntuu, etta ilmassa voisi olla jotain. Tekisi mieli tehda joku pieni aloite, ja kuulostella, etta josko me voitaisi ihan selvinpain kayda vaikka kahvilla, ja katsoa, etta onko meilla mitaan puhuttavaa.

Tokihan juorut kayvat jo kuumina, ja jengi virnuilee tuttuun tapaan. Onneksi tama toinen kierros on paljon helmpompi henkisesti. Ja juoruakankin kanssa puhuimme aivan asiallisesti tanaan tapahtumista, ja todettiin vaan, etta ollaan molemmat aikuisia sinkkuja. Juorut tosiaan ovat jo kaikkien huulilla, mutta ma en ainakaan valita. Ehka PP:n ottaa aivan iisisti, kun sillakin on jo kokemusta tasta tilanteesta. Ja voitais vaikka kayda siella kahvilla.

Nyt on sellainen miesahky, etta riittaa hetkeksi, eika tarvitse nettideitteja paljoakaan mietiskella. vaikeaa tassa on se, etta olen niin F:n peraan, mutta se ei tosiaan ole mulle parasta seuraa, joten olen enemman PP:n kannalla. Siis jos mulla on edes mitaan mahdollisuuksia siihen. F vaikuttaa realistisemmalta vaihtikselta, vaikka tiedankin sen puhuvan pehmeita, ja olevan vaarallista seuraa minulle. PP on komea, pitka, se opiskelee tuvalliseen ammattiin, ja se on sellainen tavallinen mies. Aika jayha tosin...Muttei niin jayha, ettei silla olisi pokkaa tarjota itseaan mulle huonekaveriksi tapotaydella rookipaikalla. Selvinpain silta sitten tippuukin pallit.

Oikeastaan tosi hauska viikonloppu, ja sain kaiken mita olen halunnutkin. Todella onnekas olen, koska sain molemmat himoitsemani miehet samana viikonloppuna. Jotenkin tuntuu vaan niin tyhjalta, kun en uskalla ottaa askelta, ja ehdottaa mitaan kummallekkaan. Jotenkin elamaa on niin paljon helpompi jatkaa ilman sahlinkia, tai sydansuruja. Sarkynytta sydanta yritan valtella niin viimeiseen asti. Sydamen suojaaminen vaan ajaa naihin epamaaraisiin seikkailuihin. Pitaisi vaan loytaa joku sellainen tyyppi kenen kanssa pidettaisiin vain toisiamme kadesta, ja puhuttaisiin jarkevia ensimmaiset kuukaudet.

PP kuitenkin kosketteli minua sangyn ulkopuolella. plus eilen toissa se katsoi minua niin kivasti. Ja tanaan kanssa sen yhden ainoan kerran kun tormattiin, niin jotenkin varahdimme. Toiveajattelua. Voinhan ma odottaa vaikka torstaihin, ja tehda jonkun pienen liikkeen. Siita ei kenenkaan tarvitse tietaa, ja homma kun ei yhtaan oudommaksi voi enaa menna, jos PP vastaa kieltavasti. Nothing to lose.Mutta entas jos F maalailee jotain tulvaisuutta kanssani? Tuskinpa. Ma en nae itseani kuitenkaan F:n kanssa kuin korkeintaan kahden kuukauden ajan. Se kuitenkin nai salettiin ympari kylia, ja tuskin olisi uskollinen minullekkaan. Ja lisaksi tahdon pitaa vastaisuudessa laittomat paihteet itsestani aivan perkeleen kaukana.

Niin, ja lauantaina lahetin exalle viestin, missa tunnustin pettaneeni hanta. Ei vastausta. Nolottaa aivan sikana, koska se varmaan tiesikin jo siita insidentista, ja keta siihen oli osallisena. Mutta onnea vain tuoreella perheelle, ja ma jatan asian vatvomisen.

Mitas mielta te lukijat olette? F, vai PP?