torstai 3. marraskuuta 2011

Tasaisen tappavaa

On oikeasti ollut kylla tosin tasainen, ja tylsa viikko. Tai no olen ollut flunssassa, leikkelin voileipaa tehdessa suunnilleen sormen irti, ja  kadoksissa olleet naistenvaivat palasivat sulostuttamaan. Pelottavaa huomata, etta olen ihan snadisti pettynyt, etten ollutkaan paksuna. Kai raskaus olisi tuonut jotain uutta sisaltoa elamaan, ja alitajuisesti etsin uusia vastoinkaymisia, koska olen tylsistynyt.

Miesten kanssa on ollut viela toiden ulkopuolistakin elamaa tylsempaa. Toissa on ollut tylsaa. Tai no ollaan saatu tehda toita yhdessa mun laheisimman tiimikaverin kanssa, ja meilla on ainakin mun mielesta tosi kivaa, ja synkkaa hyvin yhteen. Muut tiimilaiset on jotenkin siirtyneet parin viikon aikana omiin sfaareihinsa, ja ei vaan olla tekemisissa edes paivittain. Jotenkin tosi outo ilmapiiri, ja meinaan ottaa asian puheeksi ensi viikon keharissa. Mielestani en ole ollut kenellekkaan tyly, tai ilkea, vaan olen nimeonomaan yrittanyt olla osallistuva, ja jutella mukavia. Ja rako on vaan kasvanut. Jotenkin todella vaikeaa vaan paasta vanhaan tiimiin mukaan uutena tyyppina, kun jengi haikailee viela vanhojen jasentensa peraan, ja itse tuntee olonsa vain valttamattomaksi pahaksi, ja huonoksi korvikkeeksi. No ehka tilanne muuttuu joskus, kun  itse on se "vanha" tiimissa. Periksi ei kuitenkaan anneta.

Nain hevosmiesta pitkasta aikaa toissa. En voinut jaada kujertelemaan mitaan, kun olin mun tyobestiksen kanssa liikkeella. Moikkasin kuitenkin ihan heppiksen nimea kayttaen, ja se katsoi hymyille silmiin. Tuli siita hymysta mieleen, etta sekin on jo varmasti tietoinen PP:n, ja mun saadosta. Mutta on se vain niin valloittava ilmestys.

Tiistaina oltiin PP:n kanssa rookilla kahdestaan. Juteltiin aivan normaaleja, ja juttua riitti. Se kyseli mun perjantain loppuillasta. Kerroin vain, etta olin aivan poikki, ja kotona jo puolilta oin, ja etta oli mun mielesta hyva ilta, ja kiva kokemus, koska en ole ennen vastaaviin systeemeihin osallistunut. Mielestani sain asian hoidettua aika tyylikkaasti, vaikka nolottikin hieman se, kun tuputin itseani sille niin selvasti. PP kertoi lopettavansa tupakoinnin. Niiskis vaan, ja silleen. Saanpahan tulevaisuudessa olla siella rauhassa ilman vaivaantuneita hiljaisia hetkia. Tosin olen itsekin lopettamassa, ja ostin nikotiinikorvaustuotteita. Nyt vaan pitaa loytaa tahdonvoimaa. En enaa polta iltaisin kotona. Siita on hyva lahtea, ja jatkaa viikonloppuisin viihdekayttajana.

Olen vahan pihkassa siihen yhteen esimieheen mista olen kirjoitellut joskus. Ja siihen yhteen duunariin. Nama kaksi ovat samaa miestyyppia keskenaan, mika taas eroaa kovasti PP:n, ja heppiksen edustamasta miesrodusta. Kai ma olen huomannut, etta naihin pitkiin, ja tummiin alfauroksiin ei voi oikein luottaa, vaan sellainen hieman maanlaheisempi miestyyppi vaikuttaisi turvallisemmalta. Esimies tuli tanaan vastaan, ja se hymyili jotenkin eri tavalla, ja silleen tosi leveasti. Tokihan mietin, etta olikohan se kuullut huhut myos. Hymyilin vain flirtisti takaisin, ja kun jatkoin matkaa, niin mun naamalle nousi sellainen tyhma hymy. Viimeksi tama kavi ennen, kuin pantiin PP:n kanssa, ja se heitti mulle samanlaisen ilmeen, johon reagoin useita minuutteja kestaneella typeralla virneella. Tiesin silloin, etta jotain sapinaa PP:n osalta on. Joo, ja olihan sita. Se vaan paattyi nopeammin, kuin selva lamppaily kesti. Hah. Mutta pitaa nyt katsoa, etta mihin suuntaan tama esimies-case liikkuu. Duunari on ehka vahan vanha mun nykyiseen makuun. Tosi vaikea sen ikaa on kylla arvioida. Saattaa se olla kovinkin lahella omaa ikaani.  Tuskin nama ukot ovat edes sinkkuja kumpikaan, kunhan haihattelen :D Pitaisiko piruuttaan pyytaa fb:ssa tata esimiesta kaveriksi? Meilla on kaikki kaikkien kavereita muutekin duunissa, ja sellainen hyva meininki, ei jaykkaa ollenkaan.

Sit vituttaa se, kun kadulla tulee pariskuntia vastaan, niin ne ovat niin nalkissa keskenaan, etteivat voi yhtaan tehda tilaa lahestyvalle sinkulle. Saa saatana kadulle vaistaa, ja jaada bussin alle, kun perkeleen kyyhkylaiset eivat nae muuta maailmaan muruseltaan. Sit en jaksa yhtaan mitaan suutelevia pareja missaan. Tekee mieli huutaa, etta "IRTI!", kun kavelee ohi. Sitten toissa kyrsii ihan vitutukseen asti, kun tyypit eivat osaa muusta puhua, kuin tytto- tai poikaystavistaan. FB on taynna kaikkia ihkuja hehkutuksia, kun joku mussukka on pyorayttanyt pullia, ja allomusipusilaah, ja Pertti on niin raksu. Ja sit tehdaan murun kaa sita, ja tata. Ihan muulle maailmalle todistelua se on, etta "KYLLA MEILLA MENEE AINAKIN TODELLA HYVIN!!!". Ehka itse olen just siksi sinkku, kun en viitsi hehkuttaa missaan fb:ssa rakkaani ihanuutta, tai en diggaa tunkea kieltani (ainakaan selvinpain) kenenkaan suuonteloon (siina leviaa myos huulipunat...). Ja toissakaan en tahdo antaa itsestani umpitylsaa, ja umpirakastunutta kuvaa paasaamalla henkilosta x poloisille tyokavereilleni. Lisaksi se laimentaa flirttia, jos kaikki tietaa sun omistavan elamasi jonkun miehen palvomiselle.

Tajusin bussimatkalla tanaan noin sadannen kerran, etta kuinka kivaa sinkkuna on. Ja kuinka mahtavaa on tehda just niinko tykkaa, ja pannaa saa keta haluaa, jos silta tuntuu. Saa ajatella keta haluaa, ja saa tietoisesti markkinoida itseaan. Toki oma kainalokin olisi ihan kiva, ja ne perhoset vatsassa, mutta hyvinhan ne perhoset herasivat esimiehen hymystakin...

Lauantaina on duunipirskeet. Tosin oman tiimin kanssa. Tai naa on yhdet synttarit, minne jopa minutkin kutsuttiin mukaan. Taalla ei ole pahemmin saumaa mokailla mitaan, ainakaan sekaantua omaan tiimilaiseen. Tama on oiva mahdollisuus integroida itseaan porukkaan mukaan. Sain puhuttua mun tyobestiksen mukaan kanssa, vaikka se oli sita mielta, etta meidan integroituminen yhtaan mihinkaan on vahan myohaista. Vaikka minua aina haukutaan pessimistiksi, niin mina olin se joka sanoi, etta meidan pitaa vaan jatkaa yrittamista, ja kayttaa hyvaksemme tama sosiaalinen mahdollisuus. Kuukauden paasta on sitten pikkujoulut, etta ei tassa ainakaan tylsaa ole!

Ei tassa nyt muuta. Anteeksi parin paivan tauko. Piti kerata aineistoa, ja ajatella, ettei aina jauha samaa settia. Parin paivan ajattelunkin jalkeen tuntuu, etta kirjoittelin taas samoista aiheista. Ehka ma alan piirtamaan postaukset sarjakuvia...

1 kommentti:

  1. Joskus itsekin ajattelee suutelevista pareista, että "toiki jätkä haluaa vaan pillua."

    Ja sinkkumimmerona on oikeasti mahtavaa, ihanaa on ollut sisäistää sekin ajatus päähänsä ja unohtaa ne forever_alone.jpg:t, ainakin toistaiseksi ;D

    VastaaPoista