maanantai 7. marraskuuta 2011

Samperi

Muistatte varmasti taman juoruilijan, joka oli aivan pahkinoina siita PP:n, ja mun sekoilusta? Istuin sen kanssa tupakalla, ja yhtakkia se kysyi virnistellen, etta mika mun kaulassa on. Hitto se on tarkka! Sanoin, vaan tyynesti, etta normi mustelma, kun nukuin kirjan paalla. Ihan mielettoman uskottava selitys. Hyva Alma! Juoruilija vain nauroi, ja sanoi mun olevan tosi huono valehtelija. No en sentaan yrita peitella fritsua mitenkaan, joka tekee siita ehka vahan huomaamattoman. Jos mulla olisi joku ratti kaulan ymparilla, niin johan jengi ihmettelisi, kun muuten mulla ei ole mitaan kaulassa. Saakelin tonttu! Ja juoruilijalla on varmasti aivan huikea kuva minusta ihmisena, kun kayn koyrimassa tyokavereita, ja maanantaina ilmestyn toihin firtsu kaulassa. Joo.

Meilla aloitti duunissa uusi esimies. Taa on siis sellainen iso herra. Komea, kuin mika, mutta silla on kolme kersaa, ja vaimo. Mutta tama tyyppi on ollut todella tuttavallinen meikalaista kohtaan. Ei siina mitaan, koska se on todella hulvaton tapaus, ja ehka se on vain ystavallinen, koska on uusi tyoyhteisossa. Jotenkin vain epailyttaa, kun se aina vahtaa, ja juttelee. Ja ma vahingossa flirttasin sille viime viikolla. Se on vaan jotenkin sellainen maanlaheinen, ja tavallinen duunari asemastaan huolimatta, etta jotenkin unohtui kaikki jaykistely. Tokihan on kivaa, kun on hyvaa pataa ison pomon kanssa, mutta mielenkiintoista seurata, etta mika tassa on se todellinen juoni.

Kuuma duunari istui mun vieressa lounaalla. Minun silmiini naytti, etta se yritti naamioida paikkavalintaansa nayttamaan silta, ettei muualla muka ollut tilaa. Ei me mitaan juuri juteltu, kun mulla oli seuraa toisella puolella ja sillakin oli sen omaa vakea. Jotenkin vaan aiheutti hilpeytta, kun se lahestyi poytaani, kun saaliselain juomapaikkaa. Silleen kiemurrellen.

Taa viimeinen kappale ehka vahan nolottaa. Muistatteko Herra R:n? Tyyppi kenet tapasin deittisivulla, ja sovimme panotreffit hotelliin keskella yota. Vain yksi yo, ja emme ole sen jalkeen tavanneet. Sehan on aina valilla lahetelly mulle viesteja, mihin en ole koskaan vastannut. Eilen illalla se tekstasi, ja paadyin vastaamaan. Ihan vain huvin vuoksi. Kirjoitin aivan suoraan, ette etsi nyt seksisuhteita, ja yritan vahan muuttaa elamani suuntaa. Kerroin aivan suoraan kuluneesta vuodesta, ja siita, etta olen ollut aikalailla lutka. R vastasi, ettei se ole kiinnostunut seksista, vaan minusta ihmisena. Koska en tosiaankaan tunne sita ihmisena mitenkaan, niin olen vahan epailevainen. Mutta toisaalta se on jaksanut muistella minua jo yli vuoden. Kuka jaksaisi yhdenyonjutun peraan huhuilla niinkin kauaa ilman, etta toinen on oikeasti tehnyt vaikutuksen? Tavallaan lupasin menna sen kanssa deiteille talla viikolla. En ole ollut treffeilla N:n tapailun jalkeen. Ja jos nama deitit tapahtuu arki-iltana ruuan merkeissa, niin voin hyvilla mielin kieltaytya seksista. Ja jos ruokailu tapahtuu julkisella paikalla, niin selviaa myos mahdollisesti elossa. Olen kuitenkin kasvanut paljon ihmisena vuodessa, ja en tosiaankaan ole kovin sinisilmainen enaa. Tai osaan ainakin epailla aina pahinta. Tavallaan olen vahan innoissani, etta paasee ulos syomaan, ja saa pukeutua. R ei kuitenkaan ollut niin paha, eika mitenkaan vastemielisen nakoinenkaan. Hmmm...Pitaa varmaan selata blogiteskteja hieman taaksepain.

Ei muuta. Nayttaisi olevan janna viikko edessa!