tiistai 22. marraskuuta 2011

Kuten oli arvattavissa

Kuten uskalsin arvellakin, niin F tietenkin perui treffimme, ja "siirsi" ne ensi viikkoon. Ihan hyva juttu toisaalta, koska mulla oli flunssainen, ja vasynyt olo. F tuntuisi edelleenkin olevan samanlainen limanuljaska, tosin kovin hurmaava sellainen. Onneksi en stressannut ollenkaan koko tapaamista, koska niin varmasti tiesin, ettei sita kuitenkaan tule olemaan. Suhtaudun edelleenkin varauksella F:n tarinoihin, ja lupauksiin. Kylla minua silti kuumottaa se viikonloppuna saatu viesti, etta se haluaa minua/t. Tiedan ainakin nyt sen, etta sekin tuntuu ajattelevan minua, ainakin kannissa aamuviidelta, vaikka onkin limanuljaska. Olen kylla edelleenkin sita mielta, etta juuri tuo kannissa aamuvarhaisella lahetetty viesti puhuu sydamen todellisella aanella.

Lauantain deitti laittoi heti maanantaiaamuna viestia. Tanaan se kirjoitti ylistavia sanoja, ja kertoi olevansa nirso naisten kanssa. Tapaamme lounaan merkeissa ensi lauantaina. Tyyppi vaikuttaa aika unelmalta nain pintaa raapien. On joitain asioita jotka jaivat lauantailta mieleen. Se julisti, etta tyttoystavan kanssa on kiva kayda homobaareissa, koska naiselle ei silloin kukaan puhu kukaan ns. pahat mielessa. Eh, okei? Itsehan juttelen miesten kanssa, tai  olin sitten varattu tai ei, joten tarkoittaako taman minulle mustaa silmaa? Lisaksi tyyppi jankutti samaa asiaa eraan baarissa kohtaamamme miehen kanssa, ja kieltaytyi vastaamasta hanta koskeneeseen kysymykseen, tyyliin syntymapaikka. Tama oli mielestani lapsellista kaytosta, ja aivan hullun tylsaa kuunneltavaa. Jos ilmaisen turhautumiseni keskustelun luonteeseen, ja lahden etsimaan muuta juttuseuraa, niin tarkoittaako tama toistakin mustaa silmaa?

Nama mainitut asiat parisyttavat summeria paassani. Olenko tormannyt ensimmaiseen persoonallisuushairioiseen tapaukseeni? Alkoholi voi vaikuttaa ihmisten luonteisiin, ja nain, joten siksi sovin lounaan lauantaiksi. Kuulostelen etta minkalaista energiaa tyyppi hohkaa selvinpain, ja paatan sitten. Tavallaan ei kiinnostaisi tavata, koska toi homobaari-kommentti kertoo kylla aivan suoraan, etta se on mustasukkainen otus. Lisaksi se nayttaa silta mun muinais-exalta, joka oli aivan karsea tyyppi, mutta jaatavan komea. Tai luonteissa oli paljon samaa. Muinais-ex rikkoi kehoni rajoja, ja alkoi panna minua nukkuessani. Herasin kesken aktin, ja olo oli vahintaankin raiskattu. Jotenkin naen saman olevan mahdollista taman lauantain deitin kanssa.

Ja jalleen palaan saman ajatuksen aarelle. Miksi mun edes pitaisi seurustella? Miksi ma tahdon muka seurustella, kun mulla on iha hyva nainkin? En usko loytavani ketaan itseni arvoista. Olen kai sitten vain nirso. Yhdenyonjutut kelpaavat kylla, ja niista saa juuri sopivasti hellyytta, ja eivatka jaa jalkoihin pyorimaan. Jatkan hoidon lahdettya omaa elamaani, omia rutiinejani, omaa ajatteluani.

Olin muuten aivan hilliton tunari taman deitin kanssa sangyssa. Sahlasin kumin kanssa aivan asenteella. Olin ottamassa laitetta pois, ja otin kiinni siita siemensailiosta, ja vedin (alkaa kysyko...), sitten ote lipesi, ja ammuin silla kumilla deittia suoraan terskan paahan. Deitti oli silleen, etta "mita sa oikein teet?!!", ja mina vaan hihitin, ja luovutin, ja seurasin stondiksen ulosmarssia. Lisaksi tyyppi tormasi koko seksileluarsenaaliini, ja vaikutti kovin innostuneelta. Huokaisin jo helpotuksesta, kun se ei tajunnut hyllylta tuijottavaa kaalimatoa, kunnes sekin sitten loytyi. Kieltaydyin ehdottomasti ottamasta niita kayttoon silloin sunnuntaiaamuna, ja en edes tieda, etta miksi olin niin absoluuttinen. Jotenkin havetti paljastaa koko oma seksuaalisuutensa sille. En tahtoisi aivan kaikkea paljastaa itsestani kerralla. Lisaksi minua edelleenkin nukutti, ja jos jotain leluja olisi alettu kokeilemaan, niin tuskin olisin paassyt nukkumaan iltapaivallakaan....

No jaa, ei tassa muuta. Duunissa ei ole ainakaan tapahtunut mitaan uutta miesten saralla. Muulla saralla sitten vaan vituttaa, ja turhauttaa. Talla hetkella vahvoilla olisi se pikkupomo, koska se jotenkin hymyilee, ja katselee minua paljon. Ja on onnetonta partaansa lukuunottamatta kivannakoinenkin, ja reipas luonnekkin loytyy.

Hitto, etta toi nettideitti-homma kay hermojen paalle. En mitenkaan jaksa/ehdi vastata kaikille, tai edes kiinnostaville. Lisaksi mulla on muutenkin kiire kokoajan, joten en ehdi netissa muuta paljon tehda, kun tsekata fb:n, paivittaa blogin, ja vilkaista ht.netin uusimmat kouhotuksen.

Hymya!