sunnuntai 14. elokuuta 2011

Huono olo

Maistelin eilen hieman viinia kotosalla. Onneksi en viinin loputtua siirtynyt vodkaosastolle, koska nyt olisi kuolema todella lahella. Kylla ma saan raavittua itseni kasaan taman paivan tyovuoroksi. Hampaat on jo pesty, ja suihkussakin kayty. Taa kotidokailu pitaa lopettaa ennenkuin se taas alkaakaan. Itseasiassa voisin ihan huvikseni olla ilman viinaa seuraavan kuukauden. Nyt kun ei tarvitse enaa olla sosiaalinen, ja laukata N:n kanssa kaikissa kissanristiaisissa. Ah, ens viikonloppuna olisi yksi kaupunkifestari, joten se siita absolutismista. Tiedan, etta jotain tuttuja on menossa, mutta pitaisi vahan kartoittaa, etta keta. N tuskin osallistu, koska olettaisin sen olevan edelleen persaukinen, ja palkkapaivansa olevan vasta festarien jalkeen.

Vaihdettiin taas joitain sutkauktuksia hevosmiehen kanssa eilen. Se on oikesti todella kuuma! Huh. Harmi, kun ei kehtaa notkua niin paljon sen tyopisteen laheisyydessa. Ihan vaan siksi, ettei se kuvittele, etta ma jahtaan sita, ja siksi, ettei kukaan muu ihmettele, etta miksi hengailen siella niin paljon. Toki olen hionut rutiinini jo aikoja sitten sellaisiksi (jo silloin kun mietin hammaspeikon meininkeja), etta mulla teoriassa on asiaa sinne suunnalle, koska se on matkani varrella. Pitaa nyt ottaa ihan rauhassa hevosmiehen kanssa. Jotain sahkoa olen aistivinani. Ehkei sille edes kelpaa tammoinen vanha, ja kulunut...Jatkan kuitenkin hymyilevana, ja huumorintajuisena, ja salaa kauempaa ihailen tata komistusta, jos ei mitaan tapahdukaan meidan valilla. Taa on kuitenkin taas naista yhdesta salamaihastumisesta, ja kuvastelee pelkoa yksin jaamisesta. Oikeasti nykynaisen tulee olla  vahva, ja pystya olemaan itsekseen. Ma en jaksaisi olla yhtaan vahva, ja tahtoisin loytaa jonkun ihanan mun vierelleni seisomaan.

Se pikkupomo kenet mainitsin aikaisemmassa postauksessani osoittautui aivan mulkuksi. Tai no vahintaan kusipaaksi, ja toivon hartaasti, etten joudu sen kanssa tekemisiin, ja yhteistyohon tulevassa roolissani. Mahdollisuudet tahan ovat hyvin suuret, koska nimeomaan esitin toiveen, etta tama alue kiinnostaisi. Mutta taa jatka vaikuttaa niin juntilta, ja kykenettomalta ymmartamaan toisten pointtia, ja tyonkuvaa. Lisaksi se esimiestehtava on noussut sille hattuun. Yritan jatkossa pysya poissa sen tielta.

Vaihdettiin muutama viesti Herra F:n kanssa eilen! Sita heti kiinnosti mun parisuhdestatuksen muutos. Se valitti vasymysta, ja sen bisnes ei ilmeisesti kukoista. Mut hei mita se vinkuu!? Onhan silla ihana tyttoystava, ja paatti ihan itse ryhtya yrittajaksi. Mun tekisi mieli kysella verotoimistosta, etta maksaako se liiketoiminnastaan veroja. Olenko ma vahan hyva kaveri hei!? :D

Yleensa melko kellontarkat menkat uupuvat, kuten myos vakiintuneet oireet, ja olen ihan varma, etta mulla on syopa, verenmyrkytykseen johtava tulehdus, ja olen raskaana. Olen yrittanyt menna ronkittavaksi jo pitkaa, mutta en vaan saan itseani liikkeelle. Viime papasta on vasta viisi vuotta, ja tassa on jonkinlaista ongelmaa ollut muutenkin. Tai no yritin menna, mutta ne eiva suosutuneet ronkkimaan, kun en ollut rekisteroitynyt johonkin vitun ohjelmaan. Toisella kerralla huoneessa istuikin jo finninaamainen harjoittelijapoika enka todellakaan alkanut vehkeitani nayttelemaan vaikka aikomuksena oli. Tokihan olen raskaana sille heinakuun alun yhdenyonpanolle.

Kai tama tasta taas. Onneksi paasee toihin, eika tarvitse kotona enempaa piehtaroida.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti