torstai 21. heinäkuuta 2011

Oh dear...

Huomasin tassa sellaisen asian, etta George Clooney vain komistuu ikaantyessaan. Kuolaa tihkuu nappikselle, kun erehdyin googlaamaan tyypin kuvia. Nythan se on ilmeisesti sinkkukin, joen enkohan bookkaa lennot Italiaan, ja painu soutelemaan ympari Como-jarvea. Jos ei jaa Clooney haaviin, niin ainakin hartiat kasvavat yhta leveiksi perseen kanssa., ellen kokeile valilla polkuvenetta...hmm. Kai sita pitaa myontaa, etta mulla on joku fetissi vanhempiin miehiin. kai tasta voi vetaa psykologisen analyysin siihen suuntaan, etta isani ei ollut lasna, kun olin ipana, ja teinina suhde oli kovin tulehtunut. Ja vanhemmista ukoista haen jotain isahahmoa. Kukin tyylillaan, mut ma tahtoisin tuon Georgen nyt. Tuo pilke sen silmakulmassa, ja hopeankiilto sen hiuksissa. Grauh.


Mita luulette? Tykkaiskohan se jos sille pyorayttais lohisopan, ja itseleivottuja porkkanasampyloita? Tai voitais me leipoa yhdessakin, siis niita sampyloita...


Vai onko han kuitenkin enemman sisafilè-ihmisia?


Ehka se kaipaa kotiruokaa kun kuitenkin lemppasi sen italialaiskaunottaren.


Ihan sama, kunhan ei koiranpentuja friteeraa aamupalaksi! Huhuu George, tanne pain!


Pitaa varmaan kayda taydentamassa Mr Clooney dvd-osastoa.