tiistai 26. heinäkuuta 2011

Hektista

Viikonloppu oli aivan super kiireinen. Edustin N:n tyttoystavana, ja teoriassa kaikki meni tosi hyvin. Ihmiset kelle mun piti edustaa oli jotain N:n exan frendeja, ja mulla totta kai ihan kauheat paineet, etten anna naille fiksuille, hyvinkoulutetuille ihmisille ihan niin blondia kuvaa itsestani. Esittaminen unohtui kuitenkin melko akkia, koska tajusin, etta tammonenhan ma oon. Hiton vaikeaa olla jotain muuta, kuin on.

N kuitenkin kayttaytyi jotenkin dorkasti. Se jauhoi exastaan muutaman kerran liikaa. Myos exan aidista puhuttiin. Saahan sita ihmisista puhua, ja en koe exaa mitenkaan uhkana itselleni, koska tyyppi ei ole edes samassa maassa. Olen kuitenkin aikaisemmin jo haistellut, etta N taitaa olla aika tiiviisti yhteydessa entiseensa. Lisaksi entinen kommentoi N:n fb systeemeja kohtalaisen usein. Kiinnostaa vaan tietaa, etta mika stoori niiden eron takana on. Itse kuitenkin uskon, etta mies ei pysty olemaan exansa kaveri eron jalkeen, ilman etta kaveruudessa on niita romanttisiakin tunteita mukana. Taman tutkimuksen olen tehnyt ihan itse livemaailmassa. Kun mies sanoo, etta pysytaan kavereina, niin se ei tosiaakaan tarkoita sita kirjaimellisesti. Joko se tahtoo edelleen edes panna, tai sitten kaveruus meinaa vain sellaista moikkaus-astetta, ja ettei jauheta paskaa toisesta selantakana.

Takaisin N:aan. Viimeinen tippa minull oli, kun jengi kaiveli lompakosta vanhoja valokuvia. Ja kappas vaan, etta kenen kuva N:n lamiskasta loytyi. En jaanyt ihatselemaan, olin jo aikaisemmin vahan omissa maailmoissani, ja sattumalta kuulin exan nimen mainittavan jalleen, ja tajusin mita tapahtuu. Nousin tyylikkaasti penkista, nappasin tupakat matkaan, ja painuin sanaakaan sanomatta ulos, ja rookille. Pitaisi varmaan antaa sille kuva minusta, etta voi paivittaa lompakkonsa sisallon. Ma en kylla muuten kasita eukkoja, jotka viikon deittailun jalkeen tyrkyttavat kuvansa miehen lompakkoon. Mika hitto sen funktion on siella? Ei mulla ainakaan olis aikaa kenekaan valokuvaa ihailla paivan mittaan.

Viikonloppu N:n kanssa oli kylla muuten aivan upea, ja olen kylla  vahvasti ihastunut. Olen alkanut nahda painajaisia siita, siis ihan unia, etta mun kulissit kaatuu, ja lahettelen viesteja vaariin numeroihin, ja ihmettelen exan luokse jaaneita korviksia aaneen N:n seurassa. Lisaksi en muista, etta onko joku sanominen tapahtunut kannissa, vai unessa. Kevyesti vainoharhainen olo. Kai mun pitaa vaan relata, ja pysya erossa vaikeksista eli siis vieraista miehista, ja uusista salaisuuksista. Tahdon olla N:n kanssa. Kunhan se vaan lopettaa exastaan jankkaamisen.

Ainiin, Herra R muuten laittoi viestia. "Mita kuuluu?". En vastannut. Ihme takiainen. Tai sitten se rakastui minuun ikihyviksi sen yhden yon aikana. Lisaksi loysin erinomaisen paikan bongata miehia, jos satun sinkkuutumaan tulevaisuudessa. Jalkapallo-ottelun yleiso koostuu paa-asiassa miehista. Toki hajontaa on varmasti tohtorista junttiin, mutta eratauolla on aikaa kartoittaa, koska paita riittaa kalja-alueella kaverille kans. Jos ei lykasta puoliajalla, niin sitten voi nautiskella katsomon edustalla lammittelevista vaihtopelaajista, ja hedan lihaisista reisistaan, ja juuri sopivan kokoisista pepuista.

Tallaista tallakertaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti