maanantai 16. toukokuuta 2011

Moi

Alma on nyt sitten ihan oikeasti suhteessa. Siis Miehen kanssa. Ei kenkien, siiderin, tai uuden laukun kanssa.

Voisin kirjoittaa ihan hillittömän määrän tekstiä, mutta koska en tahdo tappaa lukijoitani siirappiövereillä, niin yritän karsia olennaisimmat tapahtumat viikonlopulta. Siis jos muistan mitään. Koska mä viimeksi päivitin? Perjantaina?

Perjantaina käytiin ahtaamassa järkyttävät satsit kiinalaisesta buffet pöydästä, ja hoiputtiin turvonneena kyyläämään euroviisuja baariin. Jotenkin touhu karkasi lapasesta, ja oltiin ulkona johonkin kolmeen asti, ja joskus ennen tätä alettiin puhua henkeviä meidän suhteen tilasta. N sitten totesi, että hupsu kysymys, mutta seurustellaanko me. No tottahan toki seurustellaan. Se kertoi, että se oli saanut ylistävää palautetta minusta ystäviltään jotka minut ovat tavanneet tässä viimeisen kuukauden aikana.  N kysyi minulta, että eihän minua haittaa meidän ikäero. Ei haittaa joo. N kuitenkin avautui, että häntä vähän häiritsee, mutta ainoastaan siltä kantilta, että sillä on ongelmia seksin kanssa. Tokihan sitä toivoisi mieletöntä seksiä muhkealla, kivikovalla melalla edestä, takaa, ja sivulta, mutta aina ei käy tasan nallekarkit. Tässä paketissa on kuitenkin luonne kohdillaan (näillä tiedoilla) just eikä melkein. N:n kanssa on helppo olla, se osaa puhua tunteistaan, se näyttää tunteitaan avoimesti, ja se on tosissaan! En muista (!), että mitä vastasin tuohon seksi issueen, mutta ilmeisen oikein, koska vahvistimme parisuhteen jopa fb:ssä.

Seksi on tärkeä elementti, mutta myös todella herkkä.. Mutta edelleen alleviivaan, että jos olo tuntuu hyvältä toisen seurassa, niin kyllä se seksikin alkaa vähitellen varmasti sujua, ja löydämme uusia ulottuvuuksia, vaikka fyysiset rajoitteet ovat ilmeisesti aivan todellisia . Naimme jopa kahdesti tänä viikonloppuna, ja eipä lerpahtanut. Itseäni panetti niin, että sattui (ja sattuu muuten edelleen, eikun panettaa siis...), mutta koska mitä ilmeisemmim tässä aiemmin käydyssä ikäkeskustelussa olin puhunut, ettei paineita, vaan annetaan asioiden tapahtua vähitellen, ja ilman väkipakkoa. En siis todellakaan painostanut häntä, vaan kuuntelin hänen tahtiaan, ja homma sujui oikein hyvin, ja itsekin jopa aloin päästä fiiliksiin. Jossain vaiheessa mun varmaan pitää ottaa ohjia sen verran käsiini, ja todistaa olevani vahva nainen, ja näyttää mistä mä tykkään. Tosin, sillä kyllä tuntuisi olevan homma hanskassa, mutta alkukankeutta (ilman sitä kankeutta, höhö) on ilmassa. Itse olen kuitenkin ihan tavallisen, ja tylsän, mutta tyydyttävän panon ystävä. Mä en kaipaa mitään ihme pornovinkeita, kuten hyvin tiedätte. Ne on niin kokeiltu vanhojen vakipanojen kanssa.

Se selvisi kanssa, että N ei vissiin oo seurustellu neljään vuoteen, ja sen joku ex on ollut joku häiriöinen tapaus, joka saattoi lukkiutua vessaan kolmeksi tunniksi, kun piti lähteä ulos. Ihan noin sekaisin minäkään en ole, vaikka tukkakriisi saattaakin välillä raapia persettä. Tosin mulla on edelleen salaisuuteni, ja aihepiirit mitä yritän vältellä.

Mä en vaan voi lopettaa hymyilemästä sille faktalle, että N on kuin ilmetty ensimmäinen poikaystäväni. Olemus, ja kaikki ne pienet eleet, ja ilmeet. Ihan uskomatonta. Seukkailin ensimmäinen miehen/pojan kanssa 17-kesäisestä pari vuotta eteenpäin, ja tosiaan lopetin kylmästi suhteen seikkailunhalun takia. Oltiin pitkään tosiaan ystäviä, tai siis minun osaltani ystäviä, poika-rassu taisi rakastaa edelleen. Mietin monesti, ja yhä mietin, että tein tavallaan virheen kun halusin erota. What goes around, comes around. Olen löytänyt yhtä ihanan, ja hyvän ihmisen uudelleen. Enkä meinaa tehdä samoja virheitä uudelleen. Luulisin, mutta ihmisiähän tässä kuitenkin vaan ollaan.

Ja vielä tuosta ikäerosta, että kun vertaa Herra P:hen joka oli N:n ikätoveri, niin jo heillä tuntuu olevan vähintään kymmenen vuotta ikäeroa. P oli ihan kuiva käntty, ja naamakin ihan rupsahtanut, vaikka komia olikin (ja hyvä pussaamaan...). N on niin nuorekas, ja jotenkin ihanan lapsekas, riehakas, muttei mitenkään yli menevällä tavalla. Vaan hauskalla.

Okei, Alma taitaa olla aika ihastunut. Kiitos, ja anteeksi.

Arvatkaa kuka muuten tekstasi? Herra R! Sehän joskus joulun jälkeen laittoi viestin, että deletoi mun numeron luuristaan, ja hyvää elämää. Luulin,  että sille olis vihdoin menne jakeluun, että se mitä meillä oli, oli todellakin vain yhdenyönjuttu. Luulisi, että tyhmempikin tajuaisi, että jo nainen ei vastaa mitään puoleen vuoteen, niin ehkä hän tuskin on innostunut uusintaan. Y:stä ei ole kuulunut mitään muuten, mutta se on vielä fb kaveri kuitenkin. Tiedän, olen heikko, mutta minusta tuntuu, että se voi tarvita juttu seuraa piankin, kun se vaan ensin tajuaisi, että miten paha riippuvuusongelma sillä on.

Hammaspeikko muuten antoi silmää töissä, eikä juttu kulkenut enää yhtään niin villisti. Se varmaan ennen töihin lähtöään luki mun olevan suhteessaan, ja kohteliaasti flirtti jätettiin kotiin. Ainakin siis mun kanssa. Ihan kohteliasta käytöstä.

Oon onnellinen. Ainoa asia mikä ärsyttää on meidän eri tahtiin käyvä vuorokausirytmi. Meikä painaa iltaisin, ja viikonloppuisin hommia, ja se käy päivätöissä. Tällä viikolla ei esim nähdä ennen perjantaina. Aivan karmeeta riutumista! Toisaalta ei ainakaan kyllästy toisen naamaan!

Hyvää yötä :)