sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Olen urpo

Eilen intouduin jopa vastamaan K:n lähettämään viestiin, ja yhtäkkiä huomasin lupautuneeni sen luokse illalla. Sama kaava toisti itseään. Istuttiin sohvalla, ja ketsettiin leffaa. Juotiin samalla parin juomat. Leffa loppui niin siirryttiin ilman sen kummempia kiehnäämisiä sänkyyn, missä harrastettiin seksiä. Minkäänlaista halailua, suudelmia tai muutakaan sellaista ei tapahtunut. Seksin jälkeen pesulla käynti , ja omille puolille nukkumaan. Eikun anteeksi, juteltiin me hetki, ja juotiin vikat juomat loppuun. Tällöin kävi ihmi, että olen ärsytän K:tä jutuillani, ja että yleensä en ole niin ärsyttävä, ja lapsellinen. Mä pahoitin mieleni, eikä mulla ollut mitään sanottavaa ennen unta. Mielestäni en ollut mitenkään erityisen ärsyttävä, ainoastaan innokas, ja iloinen jonkinlaisesta juttuseurasta. Nukuin ihan helvetin huonosti, ja joskus aamuyöstä heräsin pelkotilaan, joka johtui vanhasta krapulasta, ja uusista juoduista siidereistä. Makasin hereillä pari tuntia kuolemaa odotellen, mutta se tyytyi vain raapimaan persettä, ja jäin eloon  tälläkin kertaa. Kokoajan mun teki mieli herättää K, ja pyytää päästä kainaloon, koska mulla oli niin huono olla. En kuitenkaan herättänyt sitä, koska olin edelleen semisti loukkaantunut sen kommentoinnista, ja enhän tahdo tätä suurta, ja kohteliasta persoonaa rasittaa jutuillani yhtään enempää. Kelailin ne pari tuskallista tuntia, että lähden menemään. Kallossani kaikui myös ajatus, että miksi mä olen taas täällä, vaikka tiedän, etten saa kaipaamaani läheisyyttä K:lta. Kelpaan vaan avustamaan pallien tyhjennyksessä, ja kun se on hoidettu mun tulisi pitää leipäläpeni ummessa, ellei jotain kysytä.

Heräsin aamulla yksin sängystä. Aattelin, että K oli varmaan herännyt aikaisemmin. Niinhän se oli. Jotenkin se on niin ristiriitainen tyyppi. Kun kampesin olohuoneeseen, ja lysähdin nakuna sohvannurkkaan se haki mulle huovan, ja alkoi puuhata kahvia, kuin paraskin herrasmies. Verbaalisesti hän kuitenkin jatkoi minun "solvaamistani". Olin siis edelleen vähän ärsyttävä, ja lutka, ja päästäni vialla. Tiedän kaikki nämä asiat todeksi jollain tasolla, ja niiden huumorilla sanominen ei sinänsä loukkaa, koska heitän niistä läppää itsekin. Mä vaan tahtoisin olla jotain muuta. En ole lutkaillut moneen kuukauteen, ja mielialani on tosi tasainen nyt. Olen ihan tavallinen, toki päästäni edelleen hieman vialla, mutta se on vaan upea asia. K sanoi jännästi, että mulla ei toimi osa aivoja ollenkaan. kun kysyin tarkennusta, niin normaalin ajattelun puoli ei toimi, ja aivojeni osat eivät ole yhteydessä toisiinsa. Hienoa, että hällä on myös tutkinto aivojen rakenteesta, ja toiminnasta, että voi tällaista laukoa. Toistelin edelleen päässäni kysymystä, että miksi mä taas olen täällä, ja mitä mä saan näsitä tapaamisista, kun tuon miehen naiskäsitys on erittäin häiriintynyt, ja herkempi nainen voisi ottaa jutuista pahastikin itseensä. Tai sitten se on tuollainen vaan minulle, koska mulla ei ole ihmisarvoa, ja olen halpa lutka.

K vei minut kuitenkin aamupalalle läheiseen ravintolaan, ja käyttäytyi hyvin herrasmiesmäisesti muutenkin palauttaen minut kotiin aterian jälkeen. Ehkä mun pitää vaan nasauttaa sille takaisin, että nyt loppuu ne lutka-puheet. Siis jos meinaan häntä vielä tulevaisuudessa nähdä. Jotenkin minusta tuntuu kuitenkin, että hän tavallaan maksaa minulle seksistä ostamalla aamupalan, tai lounaan, ja kärräämällä mut autolla himaan. Se on tajunnut saavansa suunnilleen ilotytön palvelukset tavalliselta naiselta halvemmalla, kuin oikealta huoralta. Ihan oikeasti tämä ajatus saa vatsani kääntymään nurin. Mun täytyy päästä eroon K:sta, se ei ainakaan auta mieleni tasaantumisen kivisella tiellä. Toki voin yrittää käyttäytyä entistä kunniallisemmin, enkä puhu mitään menneistä touhuistani sen seurassa. Ei, mä olen vaan urpo. Mun olis pitänyt jatkaa sillä mies-vastaisella linjalla mikä mulla oli hyvässä alussa etelänlomani jälkeen.

Mä olen niin urpo. Olis ollut paljon kivampi ilta kotona kaalimadon kanssa. On K silti välillä hauska, vaikka se viljeleekin noita puolivakavissaan heitettyjä solvauksia. Tosin en minäkään hiljaa jää, vaan annan vastaan samalla mitallä. Sitä se sanoikin sitten ärsyttäväksi. Se saa aukoa mulle, mutta minä en saa puolustaa itseäni vasta solvauksella.

Miten vaan. Mä en ole kuitenkaan huora, olen fiksu, persoonallinen, ja hyvännäköinen. Olen täydellinen paketti oikealle ihmiselle. Annetaan hyvään kotiin ilman aamiaisen ostopakkoa..


Nyt maistusi mansikkamargarita. Olo on edelleen aika nahkeen tahmea, ja tasoittava ryyppy tekis terää. En meinaa juoda pitkiin aikoihin, siis oikeesti (Join siis perjantaina vahingossa pullon roséta kotona, ja olin aivan tillin tallin kun könysin sänkyyn aamuyöstä. Turhimmat kännit ikinä!). Alkoholi tappaa mun sisäisen värähtelyn, ja kun värähtely alkaa darrassa uudelleen se aiheuttaa vainoharhaisen, levottoman, ja pelokkaan fiiliksen. Annetaan vartalon värähdella rauhassa, eikä sekoiteta sitä myrkyillä nyt hetkeen.

Kuittaan. K on kusipää, ja mä oon vaan ihana.

6 kommenttia:

  1. Miks sä annat sen K:n kohdella sua noin, vähän surullisen kuulosta : / Itsetuntoa peliin ja annat sen mulku olla!!!Fiksut tytöt kuten sä kuuluu fiksujen miesten seuraan!

    VastaaPoista
  2. En tosiaan meinaa mitään yhteyttä taaskaan oma-aloitteisesti ottaa tyyppiin. Pärjään hänen kanssaan sinänsä ronskilla asenteella, mutta kyllä tuo muka huumorilla heitetty lutkittelu silti jäytää ikävästi. En tosiaan tarvitse tuollaista kohtelua, vaikka olenkin tilanteen tasalla, ja ainoastaan seksin perässä, ja K käyttäytyy näennäisesti kuin hienompikin mies. Olen jotenkin pettynyt itseeni, että suostuin tapaamaan sen, vaikka tiesin jo valmiiksi, että meidän intressit ei kohtaa. Toivottavasti olin eilen tarpeeksi ärsyttävä sen mielestä, että sekin jättää mut rauhaan.

    VastaaPoista
  3. Helppo se on tietysti sanoa ruudun tältä puolen, mutta tekstien perusteella vaikuttaa siltä että sun pitäisi myös olla vastaamatta K:n yhteydenottoihin. Unohda koko tyyppi! Ansaitset niin paljon parempaa.
    terv. Linda

    VastaaPoista
  4. Kyllä nyt on sellainen tutina, että jätän vastaamatta sen yhteydenottoihin. Pitää vaan olla vahva, ja tajuta, että pärjään todellakin ilman tyypin seuraa. Eiköhän sillä ole muitakin naisia pantavaksi, että tuskin se jää yhtä tämmöstä Almaa kaipaamaan. Minä pystyn helposti elämään hänen seuraansa, kuten viikko reissussa osoitti. En suonut puolikasta ajatusta koko tyypille.

    Kiitos tuesta :)

    VastaaPoista
  5. Musta K on jees ja ihan ymmärrän, miksi palailet/palailette asiaan.

    VastaaPoista
  6. Niin, onhan siinä tyypissä puolensa, koska mun ei tarvitse esittää sille mitään. Lisäksi se on vähintään yhtä outo, kuin minäkin. Ja sen itsevarmuus on oikeasti todella seksikästä. Jotenkin K vaan syö aikaani ilman, että saan siitä itse tarpeeksi tyydytystä emotionaalisesti.

    VastaaPoista