perjantai 4. maaliskuuta 2011

Super aamu

K heitti mut aamulla himaan tapojensa mukaan irstaan yön jälkeen. Se on kyllä niin kusipää. Ei siis sillä, ettei olis kiva saada sumppi petiin arkiaamuna, ja autokyyti himaan, mutta noin muuten. Hiton hurmaava kusipää. Ja kyllä, tiedän sen nyt ilman kysymistäkin, se on pilden perässä. Mitään muuta kontaktia siihen ei saa, ei henkisellä, eikä fyysisellä tasolla. Mutta koska mulla ei tässä ole muitakaan sutinoita, niin antaa mennä vaan. Se on kuitenkin hauska, ja kiva sängyssä, ja sängyn ulkopuolella. Tapojeni mukaan olin hänelle rehellinen, ja kerroin että perjantaina tie vie tautitesteihin, ja lähiaikoina terapiaan. Voi olla, ettei tautinen sekopää ole ehkä kaikista vetoavin tapaus edes petikumppaniksi. Se kyllä sanoi, että voin mä aina sille tilittää. Mä olin vaan silleen, että joo, et sä jaksais kuunnella, trust me.

Auts, mutta nyt se on tehty!
Olin tavoilleni uskollisesti myöhässä lääkäriajastani. juoksin naama punaisena, ja lopulta myöhästyin vaan kolme minuuttia. Jännitti niin pirusti, varsinkin se veren ottaminen. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, ja lääkäri, ja hoitaja olivat tosi rentoja, ja jutustelin reippaasti vaikka mistä. Ja mietin jopa ehdotuksia, että kuinka jengi löytäisi tiensä paremmin testeihin. Kuulin lääkäriltä, että tosi huonosti popula on löytänyt tietoa niistä testeistä, vaikka hinta on käytännössä ilmainen. Veikkasin syyksi sen varaussysteemin hankaluutta, mutta he kehoittivat miettimään jos homman voisi tehdä jotenkin helpommaksi, ja antaa ehdotuksia. Sain sieltä myös mukaan sellaisen jännän ruiskullisen paikallispuuduttavaa geeliä, aivan ilmaiseksi, jos herpes iskee uudelleen. Tosi jättäisin sen välistä mieluusti kokonaan, mutta hyvä tietää, että jotain apua siihen on kotona, jos iskee hätä. Mä oon kyllä niin sata varma, että jotain ruttoa multa varmasti löytyy. Olisin vähän turhan onnekas, jos tällä revan  vastuuttomalla levittelyllä olisi säästynyt taudeilta. Parin viikon päästä tulee tuloksen, että sitä odotellessa. Mulla on kuitenkin joku hiv.

Lekurin jälkeen suuntasin laajalle kirpparikierrokselle, eikä päivä ollut edes puolessa. Siinä mielessä K on hyvää seuraa, että se lähtee arkiaamuina töihin, ja häätää minut myös ylös, ja ulos asunnostaan....Vaikka pyhästi päätin eilisen kirppisshoppailun jälkeen, etten tällä viikolla enää harrasta sitä. Päätinkin toisin, koska nyt olin ennen puoltapäivää liikenteessä, ja teoreettinen mahdollisuus löytää jotain upeaa, ja mahtavaa oli siis suurempi.. Ostin kaksi aivan ihanaa hametta, á 3,50 (toisen kanssa en tosin tiedä, että mitä sen kanssa voi pukea, mikä siis tarkoittaa jonkun tietyn vaatekappaleen hakemista uudella kierroksella. Toiseen hamoseen mulla on täysin matchaavat korkkarit), ja Luhta merkkiset ulkoiluhousut. Eihän niitä sinne voinut jättää, kun ovat kuitenkin suomalaista merkkiä, ja mä tarvitsen niin kipeästi ulkoilubyysiä, joo en todellakaan. Mut hei, ne oli vaan vitosen, ja tosi hienot. Ja suomalaiset. Ja mä alan ulkoilla ihan pian, heti kun saan finanssiasiat järjestykseen otan bussin persiin alle, ja lähden haikkailemaan itekseni jonnekkin viikonlopuksi. Ja toivon löytäväni sisäisen rauhan, ja motivaation jostain mättäältä. Nyt vaan yritän pitää itseni kurissa, ja nuhteessa, enkä viikonlopusta huolimatta sorru ryyppäämään, enkä kuluttamaan kirppareille, koska mä olen lähdössä reissuun 17 päivän päästä, ja mun matkakassa on täysin utopistinen käsite.

Kappas, taas on perjantai. Onneksi ei tarvitse miettiä, et mitä sitä tekis, kun pääsee illaksi töihin. Nyt lähden taas juoksuun, koska mun toinen lekuriaika on noin puolen tunnin päästä, ja kävellä pitäs. Jes. Hyvää viikonloppua kaikille! Ja Anteeksi, Alman seikkailut on vähän kuivakoita nyt. Ihan kivaa vaihteeksi minulle, tylsää lukijoille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti