maanantai 7. maaliskuuta 2011

Juttuja

Aurinkoinen maanantai, ja olen jo hereilla, ja liikenteessa. Kavin taasen tohtorilla, ja nyt on resepti antsoihin, joita nappailen seuraavat puoli vuotta. Toivottavasti tama iho jarkiintyisi sina aikana. Ei taa nyt edes ole niin paha, mutta kun tama ei ole koskaan taysin kunnossa, tai maksimissaan yhden paivan kerran kahdessa kuukaudessa. Mikaan levoton pitsanaama en ole, mutta vois tuo iho tasaisempikin olla. Nyt ei enaa ole energiaa etsia syita tahan, ja uusia metodeja ihonhoitoon, joten annataan naille tabuille nyt mahdollisuus.

Lauantaina kaytiin baarissa K:n kanssa. Olin joskus iltapaivasta niin varma, ettei se tahdo nahda mua pitkiin aikoihin. Lahdin kavelemaan puistoon kun oli tylsaa, ja kun olin juuri unohtanut miehet, ja kannykat, ja tekstarit mun rauhaa hairitsi tekstari K:lta. Pitkan viestittelyn jalkeen paatettiin sitten kayda parilla. Kun lahestyttiin baarin ovea, niin joku mimmi heti huikkasi K:n nimen. Mina seisoin siivosti sivummalla, kun he vaihtoivat kuulumiset. Taas hymyilytti, etta kuinka pieni paikka tama onkaan. Mietiskelin jo, etta laukkaako joku munkin entinen hoito vastaan, kun ovesta paastaan sisalle. K ei sanonut mitaan, eika minuakaan kiinnostanut kuka se tytto oli. Sarvittiin juomia siina, ja emanta tuli takaisin jauhamaan, ja vaikutti kannisen lisaksi myos jotenkin oudolta, ja innokkaalta. Itse on ollut yhtaan paissani, ekaa tuoppia join, ja outo kaytos pisti silmaan. Kun paastiin siita eroon, niin K oli jotenkin vaivautuneen oloinen. Kuten arvelin, etta kyseessa oli joku entinen hoito, mika ei ollut kovin tyytyvainen kun K oli lempannut sen. Taa oli siis joku vuosien takainen juttu. Tytto tuli viela juttelmaan mulle, ja kyselemaan K:n peraan, kun se oli vessassa. Mulla ei ollut oikeen mitaan sanottavaa sille, ja se suksi menemaan siita melko pian, eika palannut takaisin enaa.

K hammensi mut ihan taysin. Se kysyi ihan yhtakkia multa, etta mika on meininki. Yritin tarkentaa, etta niinkuin nyt tata stobea nauttiessa, vai noin yleensa, vai kerronko tarinan kalapuikoista. Se vaan toisti kysymyksen, ja ma aloin satuilemaan jotain epamaaraista. Ma luulen, etta se yritti kysella, etta mika meidan juttu on. Mulla on nakojaan joku orastava sitoutumiskammo, koska menin aivan lukkoon kun olisi pitanyt jotain vakavaa puhua sen kanssa. Toisaalta pelkasin, etta se on taas cheeky, ja yrittaa saada mut avautumaan jostain vakavasta, ja sit se nauraa, ja kertoo, etta tarkoittikin jotain muuta, vaikka sita siiderin makua. En uskalla laittaa tunteitani alttiiksi, sydanta peliin, ainakaan julkisesti. Onneksi juttu ei siita enaa jatkunut tuon aihepiirin parissa. Voisinkohan ma vahitelle alkaa uskoa, etta se voisi olla minusta ehka sittenkin kiinnostunut, koska jopa tahtoi lahtea ulos kanssani, eika vaan naida sen himassa. Ehka ma voisin yrittaa miettia jotain keinoa, etta kuinka vihjaista jotain niin suoraan, etta mieskin tajuaa, mutta en laita itseani alttiiksi haavoittumiselle. Any ideas?

Ma luulen, etta viimeistaan mun erittain poliittinen keskustelu taksikuskin kanssa sai sen lankeamaan minuun. tai no.Tai ehka sain todistettua, etta mulla on pillun lisaksi myos aivot. Keskustelu oli varmasti hyva, ainakin puhuin paatoksella Suomen tilanteesta, ja politiikasta. Enhan ma ees aiheesta teida mitaan...hehe.

Yo oli ihan hauska. Me jopa suudeltiin sankypainin lomassa.Aamulla herasin jotenkin oudoissa fiiliksissa, ja tihrustin itkuakin salaa. Mua itketti, koska se ei halannut, tai koskenut tai mitaan. Mietin jo hetken, etta puen paalleni, ja lahden sanaa sanomatta, enka koskaan ota mitaan yhteytta. Tuntui, etta mun mun sydan oli jo sotkeentunut mukaan, ja toisen etainen olemus sattui. Sekin siita heraili, ja lupasi tarjota aamupalan suihinottoa vastaan. Mahtavaa. Sitten se iski. Ma tajusin, etta mun pitaisi olla vissiin toissa. Asia varmistui, ja jo aloitettu suikkari jai kesken, kun aloin hatailla ympariinsa. Me oltiin suunniteltu viettavamme paiva yhdessa, ja muuta mukavaa. Vitutti ihan ylettomasti, kun sellainen normaali ajanvietto jaikin valista kun mun pitaa menna sorvin aareen. Se keitti mulle sentaan kahvit, ja lupasi heittaa mut kodin kautta toihin. Olin kylla tosi onnellinen, ettei mun tarvinnut lahtea sekoilemaan bussilla, pari tuntia myohassa, kohti toita. Herrasmies, mutta niin outo. Juteltiin siina kahvin lomassa roiseja juttuja, ja K sanoi jotenkin jannasti, etta onpa meilla romattiset jutut. Se jaksaa muutenkin aina ihmetella, etta miksi me puhutaan niin rumia aina, mutta se on sen mielesta ilmeisen cool, ja erilaista, koska ei se mun mielesta huonoon savyyn taivastele.

Paasin toihin, ja automatkalla oltiin puhuttu jo seuraavasta tapaamisesta. Se ei kovin arvostanut mun puistokavelya lauantaina. Lahetin sille ihan lappana myohemmin viestin, etta eihan se ole unohtanut, etta lupasin lahtea mun kanssa romanttiselle piknikille puistoon ens viikonloppuna, ja roisien juttujen puhuminen on kieletty. Se ei vastannut mitaan. Jaa, ei, whatever. Mutta se itse mainitsi romantiikan, ja yritti kysella jotain meininkeja silloin illalla. Kertokaa mulle hyvat lukijat, etta tarkoittaako nama kaksi pienta asiaa, etta vois tykata minusta. Niin, ja se sanoi minua kaksi kertaa sopoksi. Toista kertaa en muista, etta mihin se liittyi. Se toinen kerta oli kuitenkin siksi, kun olin niin vittuuntunut, etta en tajunnut et mulla tyovuoro, ja arsytti kun meidan yhteiset suunnitelmat meni vituiksi, ja vaantelin kasiani, ja kiroilin suomeksi, ja kaantyilin, ja vaantyilin pitkin olohuonetta edestakaisin. Olin kuulemma sopo panikoidessani.

K hajottaa mun paan. Se on niin ihku, mutta niin kusipaa. Kai sille vaan pitas puhua suoraan, sillakin riskilla, etta mun sydan saa karsia.

F avautui mulle toissa mun exan touhuista. Ihankuin mua kiinnostaisi. Mulla on oma elama, en tahdo sita takaisin, ma en ole itkenyt sen peraan. Ex oli muistaakseni se joka tuli itkemaan mua takaisin marraskuussa...Se on se joka osti mulle joulahjan, ja tekstaili kaikista pikkusyista. Nyt siita ei ole kuulunut pariin kuukauteen mitaan. Eika mullakaan ole ollut mitaan asiaa sille. F:lta kuulin, etta ex, ja sen uus on takaisin yhdessa, ja muuttaneet taas yhteen. Good luck. Ei kiinnosta. Olen ollut ihan turhan kiltti exalle muutenkin. Vaikka paatin, etta se saa silti puolet halutessaan meidan yhteisesta omaisuudesta jotka on Suomessa, niin miksi mun pitaisi olla niin kiltti? Se ei tasan saa yhtaan mitaan. Se on ollut minua kohtaan todella torkea, mina oon yrittanyt olla kiltti, ja reilu. Ihan turhaan mina voimavarojani siihen tuhlaan, vaikka tama toiminta nyt ole niin aktiivista pariin kuukauteen ollutkaan. Ei mulla ole mitaan syyta olla kiltti. Reilu vuosi erosta, ja nyt olen vasta alkanut tajuamaan, etta miten torkea koko prosessi oli minua kohtaan. Ja kuinka kaikki ne tapahtumat oikeasti jarkyttivat mieltani pahemmin kuin silloin itse edes silloin tajusin. Mina olin rakastunut, ja paattanyt saada asiat viela rullamaan. Pommi putosi, ilman mahdollisuutta keskusteluun, ja seuraavana viikonloppuna silla oli jo uusi nainen jonka kanssa oli ilmeisesti oltu yhteyksissa jo viikkoja ennen eroa. Mutta hei, toivottavasti ovat onnellisia yhdessa. Multa ei riita enaa sympatiaa, jos niilla taas alkaa menna huonosti, ja ex ryomii helmoihini. Tuskin ryomii. Mun pitaa vaan karsia ne ihmset elamastani jotka kuluttavat energiaa.

Mulla on talla viikolla eka terapia. Katsotaan, etta jos solmut lahtisivat aukemaan, ja saisin taas kiinni mun kunnianhimon, ja motivaation. Olo on aika reipas, ja vahva nyt. Kai mun pitaa vaan yrittaa paasta eroon turhasta tunteilusta, ja vahan kovettaa mun persoonaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti