lauantai 19. maaliskuuta 2011

Huh

Aika veikeät kaksi päivää takana. Olo on jotain hämmentyneen, ja itseinhon välimaastoa.

Keskiviikkoillan vietin K:n kämpillä kaiken kivan merkeissä. Katsottiin leffaa, ja juotiin, ja keskusteltiin. Mulla oli jotenkin nihkeä fiilis, ja ihan oikeasti mun aikomuksena oli vaan lunastaa ne dvd:t takaisin, antaa suikkari, ja kadota aamulla K:n elämästä. Oli sellainen olo, että K:n seura ei tee minulle pidemmän päälle hyvää. Enhän mä mihikään aamulla päässyt karkaamaan. Hän tahtoi tarjota minulle aamupalan. Valmistautuessani lähtöön sain Y:ltä viestin, että toinen pari vetäytyi kimppahankkeestamme. Better luck next time. Päivä kuitenkin vapautui muuhun käyttöön. K oli aikaisemmin kysellyt suunnitelmiani torstaille, ja jouduin kaunistelemaan totuutta ihan huolella. Kun suunnitelmat peruuntuivat, niin tunnustin sitten aivan suoraan K:lle, että mitä mä olin menossa tekemään. Ja jouduin tunnustamaan valehteluni myös. Ehkä mä jatkossa olen entistä rehellisempi. Totuus rules.

Vietin päivän, ja illan juopotellen K:n kanssa ympäri kaupunkia. Mahtavaa seuraa, mutta mulla ei ole mitään käsitystä, että mikä meidän status on. K kertoi tavanneensa toisen naisen viime perjantaina, ja tapaavansa hänet uudestaan nyt lauantaina. Se viilsi ihan sekunnin sydämessä, vaikka itse tapailen Y:tä, enkä sanoisi ei jos joku cool hunksi tulis piirittämään. Emme edelleenkään suutele K:n kanssa. Tai no joku hämärä muistikuva mulla on sellaisesta toiminnasta, mutta se ei kai kestänyt minuuttiakaan..

Jäin sen luokse yöksi jälleen, ja K lupasi heittää mut aamulla himaan. Matkalla se sitten vaati saada tarjota minulle lounaan jossain. Jutut oli tosi levottomia, ja aihepiirit vähintääkin kummallisia. Nyt liipattiin läheltä vakavia keskusteluja, kun naureskeltiin meidän rammoille romantiikkakäsityksille. Kumpikaan ei ole mikään siirappinen hempeilijä. Eilen illalla taksissa K kertoi kuskille meidän olleen naimisissa nyt puoli vuotta. Mä meinasin kusta housuuni, mutta olin mukana juonessa. Mä rakastan sen tyypin huumorintajua, ja arvaamattomuutta. Mä osaan käsitellä sitä melko hyvin jo, ja rakastan hämmentään sitä sen omalla huumorintajulla, ja samanlaisilla läpillä, kun se alkuun sai minut hämilleen.

K sanoi myös jotain sellaista mikä sai minut taas pohtimaan otsa kurtussa omaa minuuttani, ja tulevaisuudennäkymiä miesten kanssa. K sanoi, että mun pitää pysyä hiljaa seikkailuistani, kun se potentiaalinen mies tulee vastaan. Mä en tykkää salailla, vaan kerron ihan suoraan, että kuka minä olen, ja mitä mun elämään kuuluu. Mä olen tosi huono pitämään mitään sisälläni. Tajusin myös, että en tule huolimaan miehekseni mitään työttömiä, kouluttamattomia, tai juntteja miehiä. Tämä oivallus tulee tekemään miehenmetsästyksestä entistä hankalampaa, koska mun pitää käyttäytyä kunniallisesti, ja sivistyneesti, ja hengailla oikeissa paikoissa, ja yrittää pitää turpani kiinni persoonani rumista osioista.

Mun pää on täynnä kaikkea pohdintaa, mutta nyt kutsuu oma sänky kahden karussa vietetyn yön jälkeen. Lyhyesti kuitenkin tahdon sanoa, että vaikka päätin, että se on heippahei K:lle, niin se ryökäle onnistui taas hurmaamaan minut, ja en ole enää varma mistään. Se kuitenkin tietää nyt, että kinkeän Y:n kanssa, ja minäkin tiedän, että se tapailee muita naisia. Jossain määrin mua oksettaa oma käytökseni, ja huomionhakuisuuteni, ja se, etten pysty asettamaan selviä rajoja itselleni, ja pysmään päätöksissäni. Kyhnään K:n kanssa vaan huomion takia, ja siksi, ettei mun tarvitse teeskennellä sille, että kuka mä olen. Mä voin olla Alma, the slut, ja K ei juokse karkuun, vaan tarjoaa aterian, ja vie mun kotiovelle, ja tekstaa parin päivän päästä...