torstai 31. maaliskuuta 2011

Ehkä mä sittenkin olen vähän sekaisin

Karkasin nimittäin äsken kesken luennon, koska vaan tuntui siltä. Mun olis ollut tarkoitus esitellä jotain tuotoksiani, mutta todellisuudessahan ne tuotokset eivät ole vielä edes syntyneet. Jotenkin vaan alkoi ahdistaa, ja vituttaa istua paikoillaan kuuntelemassa muiden jaaritteluja, kun voisi olla kotona väsäämässä hommia kasaan. Vähän joku kyseli, että oonko mä ok, kun aloin nykiä kudetta niskaan, ja keräillä kamppeita kasaan. Juu juu, nyt vaan pitää mennä. Sekopään maine on taattu viimeistään nyt, kun käyttäydyn välillä niin oudosti ihmisten keskellä muutenkin. Olen kuitenkin sosiaalinen, ja tykkään ihmisistä. Mielestäni minulla on kuitenkin suht normaali itsetunto, ja uskallan olla sitä mitä olen. Uskalsin nousta istuvien ihmisten keskeltä, laittaa takin päälle, ja suksia ovesta ulos. Ei stressiä, pidän edelleen itsestäni, ja mieliala on hyvin vakaa, ja tasainen. Homma vaan tuntui ajanhukalta. Tottahan toki luennot sitä ovat :D

Äh, se harvahammas nyt kiinnostaisi kuitenkin vähän vaikka mä olen joskus ehkä päättänyt, että työkavereihin ei sekaannuta. F:ssä oli jo tarpeeksi hämmennystä pitkäksi aikaa. Kehtaisinko pyytää harvista fb:ssa kaveriksi? Vai onko liian läpinäkyvää, jos heti meidän ekan varsinaisen juttutuokion jälkeen alan ahdistelemaan...Mulla vaan ei oo töitä viikkoon, joten en näe sitä ollenkaan, jos silloinkaan viikon päästä. Molemmat ollaan pienillä soppareilla. Olen vähän kahdenvaiheilla, että viitsinkö mennä lauantaina työporukkaa moikkaamaan. Mulla on vähän sellainen olo, että siellä on tuskin ketään, ketä minä tunnen. Toki voinhan aina tutustua, ja olen siinä vielä hyvä muutaman panimotuotteen jälkeen. Käydä muutamalla tuopposella. Saisinkohan mä jotenkin naamioitua, että mulla olis jotain asiaa töihin, ja kotimatkalla pistäytyisin ohimennen kapakassa. Stalkkasin salaa, ja hyvin ovelasti harviksen tän viikon työvuorot, ja se ei näytä olevan lauantaina töissä, etten sitten tiedä, että kiinnostaako sitä kuinka paljon juopottelu työporukan kanssa. Mut eihän mullakaan oo töitää lauantaina...ellen järjestä jotain asiaa sinnepäin. Chillisti vaan, en mä välttämättä ees tahdo juoda lauantaina.

F:ää ei muuten oo näkynyt aikoihin, ja se puuhaa sen bisneksensä parissa aika ahkerasti. Oliskohan se saanut fudut? Se nimittäin keräili varoituksia, ja käyttäytyi aika sikamaisesti pomoja kohtaan, ja puhui aina omia puheluita. Jos olisin ollut sen pomo, niin olisin antanut kenkää sille jo ajat sitten. Nyt just vähän stalkkasin F:n seinää, ja se torvi on ihan oikeasti pistämässä pystyyn kauppaa. Saman tyylisiä kauppoja on mennyt nurin viime vuonna ainakin kolme, koska tämän kokoisesta kaupungista ei löydy tarpeeksi kysyntää. Ja netistä on usein halvempi tilata. Kai sitä pitäisi olla iloinen, että toisella on tervettä yrittäjähenkeä. Olen vaan hyvin skeptinen uusien bisneksien kanssa näinä aikoina. Tietenkin, jos se meinaa diilata tiskin alta laittomia päihteitä, niin liikevaihto tietenkin voi olla ihan mukava, mutta ei niitä voi kai oikein verotukseen laittaa.

No jaa, miten vaan. Mun elämä jatkuu kuitenkin aurinkoisesti, ja hymy huulilla.

Ei mulla mitään ihmeempää tänään :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti