keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Nyt väsyttäääääää

Huh, mikä päivä on takana. Silmäilen tässä kiihkeästi omaan punkkaa, mihin vaihdoin eilen puhtaat lakanat, ja kaikki. Ensin vaan pitää käydä suihkussa viihtymässä, ja päivittää blogi ;) Puhtaaseen, omaan petiin en siis eilen illalla päässyt lojumaan...

Kävin sitten O:n kanssa parilla tuopposella, ja kun tuli kotiinlähdön aika, niin se pentele houkutteli mut mukaansa sen luokse. Mulla ei ollut repussa, kuin urheilukamat, eikä edes kynää, että kiva sitten aamulla mennä kouluun suoraan. Varsinkin kun yksi miespuolinen luokkakaveri näki mut julkisessa kulkuvälineessä aamulla, ja salettiin kelaili, että miten mä siitä suunnasta oon tulossa, ja siihen aikaan. Mäkin huomasin sen kyllä, mutta yritin vähän pakoilla. Koulussa se sitten kertoi nähneensä mut, ja mä olin silleen, et "aijaa, harmi kun en bongannut sua...". Mulla on kuontalo ihan hulluilla panotakuilla, kun mulla ei ollut edes sitä kampaa mukana, ja muutenkin musta paistoi metrien päähän epäilyttävyys.

O oli edelleenkin mukava. On se vähän hiljainen, mutta siitä kyllä vaistoaa sellaisen alkukantaisen sonni-energian, mikä saa sukat pyörimään jaloissa. Mä en vaan voi itselleni mitään, että tykkään höpöttää kaikesta maan, ja taivaan välillä, ja jutut menee välillä lapsellisiksikin. Mitä väliä? Se oli ilmeisesti kertonut minusta jo jollekkin ystävälleen. Tai se kertoi, että sen kaverilla on suomalainen mimmifrendi, ja se oli sen kaverin kanssa puhunut jotain suomen opiskelusta, ja että nyt O.lla olisi siihen kuulemma mahdolisuus ihan natiivin seurassa. Good luck vaan sille hankkeelle...Mutta olisinko minä tehnyt vaikutuksen korkeasti koulutettuun, ja älykääseen mieheen? Olen vältellyt kertomista elämäni toisesta puolesta, ja siitä, että mielelläni pysyn poissa tietyistä paikoista uusien seuralaisteni kanssa, jne.Seksin jälkeen yöllä se kysyi minulta, että mitä minä tarkoitin, kun sanoin, että mulla oli henkinen notkahdus ennen joulua. Siihen jouduin kommentoimaan, että mulla on aika värikäs tausta, jonka takia asioita tapahtui, ja tulin hyvin sairaaksi, ja kaikki tuntui kaatuvan päälle. En varsinaisesti siis kertonut mitään...Jotenkaan ei hirveästi inspaa siitä herpeksestä levitellä tietoa, vaikka ehkä pitäisi. O:n kanssa on ikäänkuin unohtanut koko hiton asian. Vaikka se nyt onkin vaan huuliherpestä, eikä edes aktiivisena, niin jotenkin painaa syyllisyys. Ja pirukaan ei tiedä, että mitä muuta vielä löytyy, koska mulla ei ole edelleenkään ollut massia käydä tohtorilla.

O oli edelleen ihan sonni sängyssä. Noin seitsemän tunnin yökyläilyn aikana vehdattiin vaan kolme kertaa erittäin tyydyttävin tuloksin.. Heräsin keskellä yötä siihen, että se hyväili mun vartaloa. Mä en ollut mitenkään mukana, koska kello oli ehkä viis aamulla. Se sentään kohteliaasti kysyi, että haluanko nukkua. No juu, jos ei siitä ole vaivaa, ja niin se antoi minun torkahtaa uudestaan. Heräsin ennen seitsemään samaan käsien seikkailuun pitkin vartaoani, ja nyt olin minäkin jo virittyneemmässä tilassa. Ja kolmas kierros otettiin vielä kellon soitua. Hyvä sylvi, ihan oikeesti, ei tuollaisia tyyppejä ookkaan! Se katsoo minua paljon silmiin, ja sillä on sellainen intensiivisen himokas tuijotus, mikä vetää märäksi ilman ensimmäistäkään kosketusta. Sängyssä se on kauheen hellä kosketellessaan, mutta vahva, ja jämäkkä, ja ottaa, eikä meinaa, ja nautin siitä, että se on minua huomattavasti paljon pidempi, ja painavampi. Mä en olis uskonut, että vähän "nörtihtävästä" tyypistä löytyy moinen ulottuvuus. Mä olen vähän sekaisin, että millaiset fiilikset mulla on sitä kohtaan...Aika näyttää. Jos se on tylsä sängyn ulkopuolella, niin voi olla, ettei se ole mulle se oikea. Siis lähinnä tarkoitan, että jos juttuaiheita on hankala keksiä.

Taas pääsen tähän aiheeseen, että mun sydän on kylmettynyt aika ikiroutaan, ja oikeastaan nautin seksistä, mutta oikean parisuhteen aloittaminen tuntuu vaanivalta peikolta. Lisäksi kukaan ei ole onnistunut viemään minulta jalkoja alta siten, että mietin vaan kyseistä henkilöä, ja tahdon viettää kaiken aikani hänen kanssaan. Tai sitten olen vaan siirtynyt teiniseukkailusta kohti aikuisempaa, itsenäisempää meininkiä. Enkä sitäpaitsi voi edes kertoa uudelle kumppanille mun viimeisestä vuodesta juuri mitään, koska se on aika hurja, eikä uuden kumppanin silmissä mitenkään mairitteleva. Tää on tää ikuinen neitsyt-huora-asetelma. Huoh.

Tästä pääsenkin aiheeseen K. Se sanoi mulle monta kertaa, että suurinta osaa miehistä mun tausta häiritsisi, muttei sitä, ja se pitää mun sekoiluja ennemmin hulvattomina. Mä uskon sitä. K:lla on tosi jännä asenne elämään, meitsi diggaa. Sängyssä se vaan ei oo yhtään verrattavissa O:hon. Ehkä sekin oppisi, kun vähän koulii...Heitin sitä viestillä tänään, ja se vastasi. Tosin vastausvuoro on taas sillä. Mulla olis perjantaina, tai lauantaina aikaa nähdä sitä, mutta en tahdo tyrkyttää. Tää on kiero peli sen kanssa. Mä luulen, että olen oivaltanut jonkun pienen palan sen elämänfilosofiasta. Mulla oli ihan looginen ajatus päässä tänään aikaisemmin, mutten nyt enää muista sitä:D.Juttu kuitenkin liittyi siihen, että se tietää mun olevan nainen, jonka moni huolisi ainakin petiään lämmittämään, niin se tahtoo valloittaa minut itselleen. Tää kuulostaa tosi oudolta, mutta mulla oli ihan fiksu ajatus taustalla, mikä ei kuulostanut yhtää lutkalta, ja itserakkaalta..Toivottavasti se tulee takaisin...

Näin F:ää pitkästä aikaa duunissa. Se oli ihan kiihkeänä frendaamassa. Ei se mua haittaa, kunhan ei nyt enää kuvittele mun palvovan maata sen jalkojen alla. Toki homma tietenkin karkasi taas flirttailuksi, ja teki mieli potkaista F:ää perseelle, kun se kääntyi. Sattumalta tiedän, että sillä on saleen yhden eukon kanssa sutinaa. Olen facebookista vakoillut. Ja tää eukko on Herra A:n kaveri. Miksmiksmiks kaikki tuntee kaikki? Ollaan osallistumassa samoihin iltamiin parin viikon päästä, ja nyt kysytään Almalta mielen lujuutta, etten nyt vaan tee itseäni siellä naurunalaiseksi, ja säälittäväksi siellä, vaan pysyn tyynenä roikkumatta sen perässä hetkeäkään. Pidän edelleen siitä F:stä joka hän on minulle, ja juttelen kuten ennenkin, ei se mulle oo varsinaisesti mitään pahaa tehnyt. Tiedän vaan, että se on niin monisäikeinen liero, ja en tahdo sydäntäni satuttaa sen kanssa. Hän ei vaan ole se mies minulle. Työkavereita, that's all.

Epäilen, että yks toinen kollega vihdoin on huomannut mun sädehtivän olemuksen. Olen itse nähnyt siitä jo joku kuukausi takaperin seksiunen. Mies on pitkä, ja ihan komean näköinen, mutta joku sen yleisessä olemuksessa, ja ryhdissä kuitenkin hämää. Anyway se tänään kuitenkin piteli mulle ovia auki ihan huomattavalla kiihkeydellä, ja jopa nappasi mun hallussa olleen melko pienen jätekuljetuksen, ja sanoi auttavansa. Ihan kiva, en mä olis ulos halunnutkaan mennä. Se oli jotenkin outo. Sitkun päivä alkoi olla jo pulkassa, niin se tuli mua vastaan, ja jotain vähän moikkaili. Ja se ohitti mun lokeron, ja mä satuin katsomaan juuri sillä hetkellä sivulleni, ja meidän katseet kohtasivat. Katsellaan, ei se ainakaan ennen tuollainen ole ollut ;)

Nyt unille omaan petiin, mutta kyllä on pieni mieli taas hämmennyksissä...hihi