torstai 9. joulukuuta 2010

Pain au chocolat, ja hattaraista holmoilya

Paiva ei ole edes puolessa, mutta hymy on korvasta korvaan, ja ei tama enaa voi paremmaksi menna.

Mainitsin aikaisemmin, etta mulla on presentaatio tanaan, torstai aamuna. Vaansin hommia silmat ristissa puoli kuuteen asti aamulla, saaden jonkilaisen kevyen riipaisun aiheesta kasaan. Nukuin alle kolme tuntia nahden aika erikoisia, ja hieman vinksahtaneita unia. Ettei tarvitse sitten hammaslaakariinkaan vahaanaikaan menna noiden unien jalkeen..Herasin taysin sekaisin, ja luulin suunnilleen kuolevani kun aloin vetaa vaatteita paalle. Vasytti niin paljon, etta tunsin ihan fyysista kipua joutueessani eroon muumityynyliinastani, ja pandapyjamasta, eika ollut edes aikaa nauttia aamukahvia heppakuvioisesta suosikkimukista, joka on muuten ollut matkassani jo lahes 20 vuotta. (Btw miten sitten jos saan sen poikaystavan joululahjaksi, etta pitaako mun sitten luopua kaikista sopoista, ja noloista pyjamista, mukeista yms vermeista, ettei vaikuta vahalahjaiselta?)

Olin jopa erittain ajoissa studiolla, ja ihmettelin kun jengi oli niin rauhakseen, eika kukaan santaillyt mihinkaan kuten presiksen kynnyksella on yleensa tapana. Syykin sitten selvisi, kun opettaja saapui paikalle. Eihan se presis edes talla viikolla ole, vaan ensi viikolla *krohm* Onneksi en mennyt kyselmaan mitaan keneltakaan, muuten mulle ei salettiin kukaan puhuisi enaa kuten normaalille ihmisille puhutaan. Ei sen puoleen, meinasin kaksi kertaa eilen kuolla myotahapeaan, kun aidinkielellaan opetusta seuraavat eivat ymmarra perussivistysanoja, ja kassaavat puhutun, ja luetun informaation viela huonommin kuin mina, joka karsii kai jonkinlaisesta tarkkaavaisuushairiosta, ja on semisti kielirajoitteinen .Tulipahan ainakin tehtya perussetti valmiiksi, minimi standardilla kyllakin. Nyt voinkin sitten lisailla kaikki puuttuvat jutut saaden aikaan ainakin keskitasoisen esityksen, ja suht huolella ajatellun projektin. Ja mika tarkeinta, opettaja diggasi mun projektista, ja kehui sita alykkaaksi. Melkein jo nousi kusi paahan, varsinkin sen jalkeen kun se oli viela lisannyt, etta nakee tyossani potentiaalia, ja kyseli, etta olenko ensi vuodella miettinyt jo suuntatumisvaihtoehtoa.Ymmarsin, etta nakisi minussa siis potentiaalia tahan toiseen suuntautumisvahtoehtoo mihin tama proggis liittyi, ja mita en ole varsinaisesti viela opiskellutkaan. How cool is that!

Sitten Almaa jo vietiinkin netin ihmemaailmaan. Herra F sattui olemaan online FB:ssa, ja koska mulla on edelleen hallussani se paita minka se halusi ostaa, niin laitoin sille viestia, etta tuonko sen tanaan duuniin. Sehan vastaili ihan reippaasti, ja noin tuhannen hymios kera kaikkeen. Vahan epailytti se hymioiden maara, mutta en antanut asian vaivata. Kunnes se kirjoitti, etta meidan pitaisi bilettaa yhdessa. Totta helvetissa pitaisi, tosin kirjoitin sille vienosti neiteillen, etta ehkapa pitaisi. Kirjoiteltiin muutama viesti, ja sitten se jai pitkaksi aikaa kirjoittavaan tilaan. Sitten sielta tuli, etta niilla on kotibileet lauantaina, ja se olisi halunnut kutsua minut. Mutta koska joku muu oli mennyt kutsumaan jotain muita tyyppeja *krohm, ketakohan...*, niin se ei tahdo aiheuttaa hamminkia kellekkaan. Enhan mina siita loukkaannu, vaikken kutsua saanut. Tiesin kylla jo naista bileista facebook urkinnan perusteella, ja tiesin todellakin, etta mina en tule sinne kutsua saamaan. Seuraaviin bileisiin kuulemma saan kutsun sitten ehdottomasti. Ja kevyesti kuumottavaa voisi niissa bileissa olla minulle, kun on painanut bileiden molempien isantien kanssa, ja jos siella viela koikkelehtisi pari exaa, ja exan tyttoystavaa, niin olisi sellainen soppa pystyssa. Tai siita voisi saada hauskan lyhytelokuvan.

Mutta siis, tossahan tuli nyt vahan treffikutsua,ja kiinnostuksen ilmaisua, eikos? Ja paljosta laitetaan vetoa, etta Herra F:kin etsii vaan random panoseuraa, ja meikalainenhan siihen passaa ihan mainiosti. Ma olen niin kiltti, ja selvasti aivan hiton ihastunut siihen, niin se voi pelata mun kanssa miten tahtoo, ja Alma seuraa minne vaan. Pessimisti ei taaskaan pety ;)

Vahanko jannittaa menna toihin tanaan tammoisten pikku edistysaskelien jalkeen! Ja aika varmasti tullaan samalla bussilla kotiin illalla. Ma meen kuitenkin ihan lukkoon, nyt kun on ihan selvasti vahan vakavampi paikka nyt, kun molemmat on oikeasti sinkkuja, ja kiinnostuneita toisistaan. Uaaah. Nytko tassa tapahtuu vihdoin jotain? Vai paadynko vaan laastariksi. Vaikka paatyisinkin, niin se on silti voitto minulle tassa 1,5 vuotta jatkuneessa kissa-hiiri-leikissa, ja ainakin tiedan varmasti asioiden oikean laidan sitten.

Tama paiva on aivan hattaraa olemattomien younien, ja suunnattoman hyvan tuulen takia. Lisaa naita! Tama on kivaa vaihtelua tahan loputtomaan vuoristorata-ajeluun . Tuntuu, kuin olisi tullut pari silmukkaa lisaa vuoristorataan, jotka niin ihanan pehmeasti kouraisee vatsapohjassa niihin tullessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti