sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Mappi F

Palasin juuri kotiin kekkereista. Jengia oli mukavan vahan, tosin turhan iso prosentti paikallaolijoista oli petikavereita, ja yksi jonka kanssa meidan piti menna treffeille, mutta valitsin toisen miehen silloin..Niin, ja olin pitkaan ainoa tytto paikalla. Sitten Herra S:n (siis F:n kamppiksen) mimmifrendi saapui paikalle. S muuten antoi vahan silmaa kun heilahdin paikalle..

Herra L myos kyseli sijaintiani..Reppana. Tuli vahan huono omatunto, kun olin F:aa liehittelemassa..Kuten myos omatunto soimasi siita, etta olin sanonut talle laheisimmalle naispuoliselle ystavalleni, etta en ole menossa ulos. Hanetkin olisi tietty voinut pyytaa mukaan, mutta ajattelin vaan omaa napaani, ja saumoja F:n kanssa. Hyi minua!

Itse ilta meni oikein hyvin. Jossain vaiheessa F pyysi minua ylakertaan katsomaan paitakokoelmaansa (alkaa kysyko!). Tiesin silla hetkella, etta tassa nyt ei ole mistaan paitojen tiiramisesta kysymys, vaan se haluaa minut sivummalle vehtaamaan. Sen vaatekaapin edessa siina seistiin, ja sitten se vaan tapahtui, suutelimme. F sanoi, etta se on niin monta kertaa ollut lahella tehda sen jo toissa. Ai jaa?! Enhan mina mitaan ole huomannut, tai ainakaan koskaan miettinyt samaa..haha. Positiivista on se, etta se on selvinpain miettinyt minun suutelemistani, ettei se ollutkaan kannipaahan pisto vaan. Ehka silla on jotain fiiliksia..

Suudelman jalkeen karkasimme moneen otteeseen jemmaan kahmimaan, ja pussailemaan. Tosi teinimeininkia, mutta F ei halunnut tehda sita julkisesti. Ja totta puhuen minakin pidan kuolaista imuttelua kotibileissa kaiken kansan edessa tosi lapsellisenan kaytoksena. Kaikkihan sen nyt varmasti arvasivat, etta mita me puuhataan, mutta F tuntuu uskovan, ettei kukaan huomaa mitaan.

Istuttiin F:n kanssa vierekkain tuoleilla, ja onnistuttiin  siina koskettelemaan toisiamme muka salassa. Ei varmaan jaanyt keltaan huomaamatta, kun oltiin aivan kylki kyljessa muutenkin.

Varsinkaan siina vaiheessa ei kukaan varmasti huomannut mitaan, kun me kaksi havisimme aamuyosta panemaan. Tosi hyvin salassa pysyi siis pikku saatamisemme. On se vaan niin ihana tyyppi, etten ma kesta. Se on todella hella peiton alla, ei mikaan janis, ei rusikoi. Nam. Tosin kannin takia seksi jai aika kaameaksi.

Aamulla herasin sen kainalosta, ja voin sanoa, etten ole tuntenut sellaista tyytyvaisyytta kenenkaan miehen kainalossa pitkaan aikaan. Paadyimme taas paallekkain, ja siina ratsastellessani spottasin, etta meillahan oli seuraa huoneessa. F:n huoneessa on jostain syysta kaksi punkkaa, ja siina rintsikoideni, ja kalsarien seassa rohnotti eras F:n kaveri. Toivon hartaasti, etta se oikeasti nukkui, eika kuunnellut meidan rakkauden aaniamme.. Se siita aikuismaisesta, ja fiksusta kaytoksesta. Ihan kuin jossain teinien kotibileissa. Vetaydyttiin kuitenkin hommista, ja teeskenneltiin nukkuvamme ihan kuin sanattomasta sopimuksesta. Hetken paasta se kaverikin "havahtui" ilmeisesta valeunestaan, ja hipsi ulos huoneesta. Taisi olla vahan liikaa kuunnella aktia  about puolen metrin paasta. Ma en kylla tajua, etta miten F ei muka huomannut sita siina lahella. Vai oliko se vaan pervolla tuulella. Mina en ainakaan kyseista miesta nahnyt koska nukuin kasvot seinaa vasten ja siita kierahdin suoraan F:n paalle, ja keskityin vain, ja ainoastaan F:aan. Miten vaan, tulipahan koettua sitten tamakin.

Mutta nyt siis vituksen aiheisiin. Eihan sita kumia taaskaan voinut kayttaa! Mun laukku oli alakerrassa, eika sita nyt sielta voinut lahtea hakemaan kesken kaiken. Ei vittu ma olen tyhma. Mullahan voi olla vaikka mita tautejakin mitka tartutin F:aan, kun tata on nyt harrastanut vahan turhan usein viimeaikoina. Ja tassa on nyt voinut tarpata vaikka malleja ei sisalle laskettukkaan. Ellei kierto ole taysin sekaisin sen edellisen jalkiehkaisykeikan takia.. No ainakin siita mukulasta tulisi aika varmasti melko kaunis yksilo, jos se nyt yhtaan lohduttaa, kun sita lykkii sohjon seassa vaunuissa nahden kersalla isansa siniset silmat joita ei koskaan saanut omakseen.

Toinen purnaamisen aihe on, etta F vannotti viela aamullakin, etta pidetaan tama salassa. Oh, ok. Kylla minuun voi luottaa. Ei mulla ole yleensa tapana huudella ostarilla, etta sainpas just munaa silta, ja silta. Pelkaako se sitten oman maineensa menettamista, jos joku saa tietaa, vai eiko se halua loukata exaansa. Sanoin sille, etta minulla ei ole mitaan menetettavaa tassa pelissa enaa, mutta as you wish. Huvittavaa kylla, etta kaikki bileissa olleet kylla eivat voineet olla huomaatta peliamme, ja jo se, etta tama joukko ihmisia tietaa, niin tieto leviaa aivan varmasti, jos on levitakseen.

Taas jai kysymatta se mieltani askarruttava kysymys, ihan vaan, etta mita  meidan valilla on, ja onko silla mahdollisuuksia kehittya mihinkaan vakavampaan suuntaan. En myoskaan tieda, etta oliko tama vaan hetken hupia, vai tuleeko tama toistumaan, ja missa mielessa jos toistuu. Ma en jotenkaan jaksaisi uskoa, etta meilla olisi tulevaisuutta kuitenkaan. Ma en ikina ole kovin voitokas naissa mieskuvioissa, aina jaa kasa paskaa kateen, ja kipea sydan. Yritan pitaa itseni nyt kasassa, ja raiteilla, ja yritan olla ronsyilematta olemattomasta unelmoimiseen. Mutta kuka jaksaa flirtata 1,5 vuotta yhden yon takia? Jos tata asiaa yhtaan ajattelee, niin ei siina olisi mitaan jarkea. Pillu saa ihan varmasti helpomminkin, kun yhta naista "piirittamalla". Ma en vaan siltikaan usko, etta kukaan voisi olla minusta vakavissaan kiinnostunut. Varsinkaan tuollainen mies kuka saisi minka naisen (tai homomiehen) tahansa. Olen mina kiinnostava, mutta ne harvat miehet jotka saavat minut syttymaan, eivat syty minusta. Riesaksi asti riittaa sellaisia kuikeleita, jotka ovat liian tavallisia, ja tylsia minun makuuni. Ne kuvittelevat kun saavat rinnalleen coolin naisen, etta ne itsekin muuttuvat cooliksi. En ma ole oikeasti yhtaan cool, ja en ole aina kovin itsevarmakaan. En osaa paattaa asioita, eika minulla ole hillitonta liutaa ystavia, enka ole punkassa mikaan sahikainen.. En usko, etta kukaan voisi olla kiinnostunut minusta.

Tammoisia tunnelmia talla kertaa..Any thoughts?