maanantai 6. joulukuuta 2010

Hei taas!

On taas tapahtunut asioita, joten voin ehka uhrata "muutaman" minuutin tilanteen ruotimiseen. Ihan oikeasti, mulla on mieleton paine niskassa opiskelujen sossimisesta. Se on se isoin huoli. Tama suht vilkas sosiaalinen elama miesten kanssa kuitenkin pistaa pakkaa ihan sekaisin kokoajan. Yritan paattaa, etta nyt en mieti yhtaan mieskuviota, vaan puran kaiken siihen menevan tarmon projekteihin...Ei vaan pysty, kun kokoajan tapahtuu jotain pienta. En pysty keskittymaan edes mihinkaan yksinkertaiseen.

Perjantai-iltana keskustelin Herra F:n kanssa fb:ssa. Nyt luulette, etta jostain vakavastakin, mutta ei. Hieroimme kauppoja paidasta joka on minulle liian iso, ja F halusi ostaa sen. Kehittavat keskustelut siis, tai no kun olin vahan nihkea myymaan sita, koska size issuesta huolimatta se on yksi suosikeistani, niin F sanoin, etta voin ihailla sita sitten hanen paallaan. Noh, en ma siina vaiheessa enaa mitaan paitaa katselisi, jos nakisin hanta niin useasti pukeutuvan minun vanhaan paitaani, ah, vaikea selittaa mita yritan sanoa....Jotain muutakin yritin ujuttaa keskustelun vahan johdattelevia aineksia, mutta ei. En saanut ohjailtua keskustelua hanen elamantilanteeseensa, ja han vaan urkki minun kuvioitani. Ei siina mitaan. Pertsi-illan olin siis ihan kotosalla hukuttamassa ahdistusta rosèn avustuksella. Ahdisti viela enemman herata puoli kuudelta aamulla nojatuolista. Enka edes saanut koko pulloa litkittya, etta aika FAIL ilta.

Herra A:stahan ei sitten kuulunut yhtaan mitaan. Tietenkaan. Viimeisen kerran oltiin yhteyksissa vissiin torstaina. Ja se jatti vastaamatta mun viimeiseen viestiin jossa oli ihan random kysymys vaan, ei mitaan pelottavaa, vaan meidan alaa koskeva kysymys. Palaan haneen myohemmin postauksessani.

Lauanta-iltana  alkoi mokkihoperyys kayda niin valtavana morkona niskaan, etta oli aivan pakko paasta nollaamaan. Lahdettiin sitten yhden harvoista, ellei jopa ainoan naispuolisen kaverini kanssa ottamaan muutama. Han on tosi hiljainen, ja suloinen tytto, mutta meilla synkkaa ihan hyvin luulisin. Selvisi, etta se pitaa mua tosi jannittavana persoonana. No joo..Onhan se noita mun sekoiluja nahnyt. Meilla oli ihan hauskaa, ja voin sanoa illan perusteella tuntevani hanta jo melko hyvin.

Saatiin idea vaihtaa paikkaa, kun miehia alkoi tungeksimaan meidan ymparilla vahan liikaa. Kun olin ulkona rookilla, niin mulle huusi kilpaa kaksi urosta, mitka molemmat vitutti olemassaolollaan, koska yritin viritella silmapelia neljannen osapuolen kanssa. Grauh, mika uros, mutta eihan siina taistelevien metsojen keskella saanut mitaan syttymaan tuon mahtavan uroksen kanssa. Kummallakaan naista kilpaa huutavista apinoista ei ollut mitaan, edes teoreettista tsaanssia minuun., ei edes vaikka olisin ollut ihan puoli tiedottomana. Tai no, siita en mene takuuseen..haha. Totesin vaan, etta terve pojat, ja painuin takaisin sisalle. Toinen niista tuli viela lankyttamaan jotain myohemmin. Yritettiin kaverini kanssa jankuttaa talle urpolle, etta meilla on jutut kesken, hus pois siita.

Mutta siis vaihdoimme paikkaa vanhaan kantabaariini. Enkai voi enaa sanoa sen olevan "vanha" kantapaikka, koska olen ollut siella kaksi viikkoa sitten viimeksi...No joo. Suurinosa tutusta jengista oli ilmeisesti katsomassa yhta keikkaa, jonne minakin olisin voinut menna, mutte ei sitten huvittanut, kun siella olisi sitten taas ollut laja  exia, ja exan exia, ja sellaista seurakuntaa, etta parjaan ilmankin. Keikan loputtua paikalle kuitenkin laukkasi muutama tuttu. Mm. sellainen nallekarhumainen(tarkoittaa tassa tapauksessa, etta on ollut ruoka-aikaa kotona, ei ainakaan mikaan Herra D:n kaltainen hiirimies) kaljupaa jonka olen aistinut olevan meikalaisen peraan. Mukava mies, eika muistaakseni ihan palikka jonkun suht selvana kaydyn keskustelun perusteella. Olen tainnut hanesta mainita aikaisemmin taalla. Samainen tyyppi aina ylistaa ulkonakoani, minka koen paivasta riippuen hieman ahdistavaksi. Ah, ja ennen Halloweenia taisin kirjoittaa, etta jos L:sta ei saa panoseuraa, niin tama toinen herra on plan B (siina tarinassahan en sitten saanut kumpaakaan, vaan sekaannuin nelja vuotta nuorempaan ystavaani, joka ei lopulta ollut, muistaakseni, yhtaan niin paha tekniselta suoriutumiseltaan kun voisi kuvitella). No anyway, loppuillasta tanssittiin viimeista biisia, ja biisin loputtua sen vaan akkia kysyi mun puhelinnumeroa, siis taman kallenarhu, olkoot vaikka Herra C. Suurena loogisena ajattelijana tietenkin annoin sen numeron sille hetkeakaan harkitsematta. Sitten halattiin, ja lahdettiin eri teille. Ei, siita ei ole kuulunut mitaan, etta joko se oli niin tuubassa, ettei se muista, tai sitten se saikahti aamulla, ja aattelee, etta ma pidan sita jotenkin kauheena. Enka ees pida! Katsellaan. Voisin ma sen kanssa treffeille menna. Huono vaan, etta paatin olla sotkeutumatta enaa yhteenkaan mieheen joka pyorii samoissa ympyroissa. Siitahan riemu repeaisi eraidenkin kypsaan ikaan ehtineiden juorukello-miesten keskuudessa, jos mulla olisi taas uusi tyyppi kierroksessa ryhman sisalla.

Sunnuntai aamuun herasin aika jaatavissa tunnelmissa, mutta luojan kiitos yksin, ja omasta sangysta, ja kaikki omaisuuskin oli paikalla. Paitsi hanskoja en ole viela loytynyt, mutta epailen niiden olevan jossain pyykkikorin uumenissa. Kurotin luuria kohden, ja huomasin tekstarin saapuneen. Se oli  F:lta. Muistutti siita paidasta, ja kyseli, etta koska olen tulossa toihin. Se on ehka eka viesti mita se on mulle lahettanyt johonkin vuoteen. Myohemmin silta tuli viela viesti, etta voinko tuoda sille sarkylaaketta toihin, kun silla on kaamea kanuuna. Tuli vahan hyvaksikaytetty olo, mutta mitapa en sen mussukan eteen tekisi. Melkein kaikkea on jo tullut yritettya kohta..Se julkinen nolaaminen on sitten seuraava, siis itseni nolaaminen. F oli ollut silla keikalla edellisena iltana, ja jotenkin helvetin hyva, etten mennyt sinne. Siella olisi taas ollut liikaa silmapareja, ja kun Alma olisi saanut vahan panimotuotteita koneeseen, niin mahan olisin juossut ihan kiimoissa sen perassa. Olin muutenkin oksettavan flirtilla tuulella lauantaina. Intouduin jopa virittelemaan silmapelia kantabaarini dj:n kanssa. Tiedan kuka se on, ja sekin tietaa minut ainakin ulkonaoltani, ja maineeltani. Kylla sekin kyylasi takaisin, mutta luoja, etta aamulla nolotti.

Vuoroni alkaessa olin imuttelemassa tupakkaa, ja F sattui paahtamaan ohi, ja tuli kanssa rookille. Se vetovoima on ihan yhta vahva edelleen, vaikka ei olle yli kahteen viikkoon nahty. Ne katseet, pienet ilmeet..se pieni ujous. Tai mina menen ainakin aivan lukkoon. Naytin sille sen paidan, ja sovittiin kaupoista. Unohdin antaa sille sen hedaripillerin, mutta se soitti heitti peraan, ja treffattiin sisalla. Heitin sille vaan, etta mullakin on aika karmea olo, ja tarisyttaa, mutta enkohan selvia vuorosta. Lisasin peraan, etta ainakaan en havittanyt mitaan, ja herasin yksin omasta sangysta aamulla. F repesi ihan taysin kommentilleni, ja hihitteli sille hyvan tovin. Se on kiusannut mua Halloweenista lahtien siita, etta vein sen nelja vuotta nuoremman kotiini. Se poika siis asui reissunsa ajan F:n luona, ja en mitenkaan voinut valttaa totuuden paljastumista.

Myohemmin nahtiin eraassa pimeassa kulmassa pikaisesti. Me seistiin ihan lahekkain, ja meidan naamat oli ehka 30 cm paassa toisistaan. Kipinat sinkoili, ja anelin pelastusrengasta nostamaan minut ylos sen silmista. Sitten se kurotti kattaan minua kahden, ja hipaisi minua olkapaasta, ja naurahti jotain duunivaatteideni koon takia. On ne isot, joo, mutten ollut paikalla, kun pienempia oli jaossa. Siina olisi ollut niin sauma vaan kurottautua kohti, ja suudella, mutta eihan sita nyt toissa kehtaa. Ja en tosiaankaan tieda, etta onko se nyt sinkku vai ei.  Asia pitaa ottaa tutkimukseen...Sita paitaa en saanut sille koskaan annettua, koska loppupaiva mentiin niin ristiin. Jaapahan seuraavan kertaan..Se on nyt pummannut multa suklaata, savukkeita,  ja paidan, niin ja sarkylaakkeita. Mulla voisi olla sille kanssa kysymys. Vastapalveluksena kaikista naista pienista kivoista teoista se voisi armollisesti kerto minulle, etta onko minulla mitaan saumaa ikina, koskaan haneen?

Sitten takaisin Herra A:han. En siis ole millaan tavalla ollut yhteydessa haneen viime torstain jalkeen. Ja nekin viestit olivat taysin yleista small talkia, ja kuulumisia. En ole ahdistellut mitenkaan, en kaynyt sen treffiprofiilissa, en mitaan. Olen antanut kaiken tilan, etta se mita meidan valilla voisi mahdollisesti olla saisi mahdollisimman paljon ilmaa muotoutua miksi se nyt ikina muotoutuukaan. Se ei sitten vissiin muotoudu yhtaan miksikaan, koska huomasin kaikkien sen viestien kadonneen mailboxistani. Tasta kummastuneena tein aikaisemmin asettaman hakuni saman alan tyypeista. A loytyi sielta, ja kun rohkeasti klikkasin nimimerkkia tarkistaakseni sen profiilin (oli ihan pakko, koska olin kummastunt...) minut ohjattiin takaisin aloitussivulle. Eli tilanne on siis ilmeisesti se, etta Herra A on estanyt minut. Mitakohan mina sillekkin sitten tein? Kysyin tekstarilla kuulumisia? Edelleenkin sanon, etta se on yksi oudoimmista tyypeista jonka olen tavannut. Vai tajuaako joku tata kuviota? Ensin se itse soittaa kahdesti viikon sisaan, sitten me nahdaan, ja meilla on ihan superkivaa. Se aamulla vannottaa, etta meidan pitaa nahda asap. Valehtelematta se kysyi sita ainakin nelja kertaa. Sen aamun jalkeen odotin natisti pari paivaa, etten lahettele mitaan. Sitten vaihdamme muutamat viestit keskiviikkona, ja torstaina, ja jatka katoaa kuin pieru saharaan, ja estaa minut. Ei ymmarra. Tuntuu vahan pahaltakin tuollainen, koska diggaan siita typpina edelleen, ja tahtoisin ehdottomasti tutustua paremmin. Mika lie mental case..

Herra Y lahestyi minua myos noin viikon tauon jalkeen. Seksiahan se vaan hakee, se nyt on selvaa. Jumalauta miten rivoja viesteja se mulle lahetteli lauantai-iltana. Meikalaisen posket alkoivat ihan punottaa moisista tapahtumakuvauksista. Mutta pidin pintani, enka suostunut menemaan sen luokse. Kanniseksi ei ole aina kivaa, ja varsinkin, kun toinen on selvana. Ei kiitos. Samat julkeat viestit loysivat tiensa minun luokseni myos eilen. Sitten avauduin sille, etta en ole hakemassa random seksiseuraa, vaan ihan oikeita fiiliksia, ja seksia missa on myos tunteita mukana. Y alkoi ylistaa minua ihmisena, kauneuttani, ja fiksuuttani, vahvaa luonnettani. Se yrittaa aivan selvasti manipuloida minua joksikin seksilelukseen syytamalle kehuja, koska luulee minua hanta kahdeksan vuotta nuorempana naisena tarvitsevan jotain itsetunnon balsamointia, ja kokemusta hyvaksytyksi tulemisesta. Taa on niin selva kuvio. Ettei olis narsisti?

Se on tosi jannaa, etta niin monet miehet ovat minulle kertoneet, etteivat pysty seksiin jos eivat tunne jotain partneriaan kohtaan. En kysynyt tasmennysta, etta onko tassa tunteessa kysymys hetken hurmoksesta, vai jostain vakavammasta jolla voisi olla tulevaisuuttakin. Toki tassa voi olla kysymys vaan erilaisista parisuhde kasityksistakin..Mutta minun mielestani parisuhteeseen kuuluu myos muutakin kuin sita seksia vakipartnerin kanssa. Minulle suhteen kulmakivia on kumppanuus, hyva kommunikaatio, inspiroituminen, tuki, ja luottamus. Seksi on tarkeaa kylla juu, mutta kun nuo mainitsemani kulmakivet ovat paikoillaan, niin tekee mieli harrastaa seksia, ja seksi on tyydyttavaa.

Ja olikos viela muuta? Herra R:kin tekstaili.. Sille ei mene jakeluun, etten ole kiinnostunut. Pitaa varmaan taas olla vastaamatta. Se oli vahan sellainen reppanan oloinen, niin tulee jotenkin paha mieli jos en vastaa. Tai sitten jos vastailen sille ihan yleisesti, enka puhu mitaan seksista. En ma halua panna sen kanssa enaa, vaikka kokemus ei ollutkaan mikaan aivan kaamea. Ei vaan huvita.

Uaah. Takaisin sorvin aareen. Mulla on kohta ranteet tulehtuneet kaikesta hiiren klikkailusta, ja esc:n hakkaamisesta. Ruokavalion kanssa annoin jo periksi. Eilen ahdoin napaani 12'' pitsan, ja tanaan lounaaksi tayspitkan subin. Ei ole aikaa kokata. Aamupalaan ei ole aikaa, ja syon kerran paivassa mika on helpointa. Eli eilen oli helpointa hakea latty toista tullessa, ja tanaan koulusta kotiin kvellessa Subway oli sopivasti matkanvarrella. Kevaalla, kun oli edellinen tiukka aika projektien kanssa vetelin curry nuudeleita uskomattomat maarat. Nyt niiden lisaaineinen haju etoo jo, ja ajatus koko nuudeleista. Pikapottumuusi on kanssa aika hyva evas, helppo syoda kanssa ;) Ei varmaan tarvitse ihmetella, etta miksi tama naama on kuin tykilla ammuttu. Iho on kaameassa kunnossa, ollut nyt toista kuukautta. Kyrsi katsella teinina, ja parikymppisena otettuja valokuvia missa naama on kuin vauvan pylly. Eipa tarvitse enaa kuvitella lahtevansa mihinkaan ilman meikkia. Mut kyllahan ma vedan omegaa, d-vitamiinia, ja kilon satsumia viikonlopussa? Jos vaikka yrittaisi ohjelmoida taman elamanrytmin uudelleen, ihan oikeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti