keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Säälittävähköä, mutta menkööt :)

Tsemppasin tänään itseni ihan hulluun kiihkoon duunissa, ja sain hommat varttia aikaisemmin valmiiksi. Kevyenä taustavaikuttaja oli fakta, että olin ollut liikenteessä jo yli 12 tuntia, ja torstaina olisi samanlainen päivä, ja perjantaina, joten ajattelin kyllä olevani tähän pieneen iloon oikeutettu. Ja varsinkin, kun yhdeksän tuntia minua ennen työskennellyt oli vissiin vaan työnnellyt sormiaan nenäänsä rystysiään myöten, tai jotain muuta yhtä tärkeää, mutta itse kyllä laukkasin kaikki neljä työtuntiani, kuin vesikauhuinen piisami, että sain kaiken noin suunnilleen tehtyä..Tosin asiaahan en sen suuremmin ehtinyt keneltäkään suurelta johtajalta kyselemään vaan viipotin puntit tutisten kohti pukuhuonetta. Tästä voi kyllä tulla sanomista, varsinkin kun pari hommaa jäi tekemättä, mutten niitä olisi kuitenkaan ehtinyt vartissa valmiiksi...köhköh. Se suurin vaikuttajahan tähän pakoon oli ihan vaan se, että hukuin jälleen kerran Herra F:n silmiin, menin täysin sekaisin, ja järjetön palo alkoi taas sydämessä, pakottava tarve olla sen lähellä, vahdata, kytätä, vaania...Ja Herra F lopettaa aina hommat varttia ennen minua, niin ajattelin mahdollisuuteni ehtiä samaan bussiin koittaneen.

Ehdin, kuin ehdinkin samaan bussiin. Ja samalla iski se hävetys, että tää on taas jotain vähälahjaisen ajatustyöskentelyä. Kuinka läpinäkyvää käytökseni on? Sehän on niin ilmeistä, että pääni päällä on vilkkuva ledivalomainos, jossa sykkiin suuri sydän, ja sen sisällä A sydän Herra F. Toisaalta mulla ei ole yhtään mitään menetettävää, koska olen jo aika pohjalla, enkä voi juuri pahemmin mitään enää sössiä. Tunteella vaan. Enhän mä voinut tälle mitään, ensikohtaaminen vaan tänään ajoi minut vakaan, ja normaalihkon käytöksen raiteilta takaisin tähän itsensä nöyryyttämiseen. Miten sitä voisi muka vastustaa, kun seistään samassa oven raossa, mutta muitakin on paikalla, joten se vaan tervehtii minua nimeltä, ja hakeehakeehakee katsekontaktia. Minä taas yritin vähän vältellä katsetta, kun ujostutti paljastaa taas koko sielunmaisemani sille yhdellä vilkaisulla. Tilanne siinä ovella kesti hetken, ja vilkaisin sitä niin monta kertaa, ja sen jäävuoren väriset silmät aina vaan hakivat vastausta määrittelemättömään kysymykseen piinaavalla tavallaan. Mä en tiedä, että haluaako se kysyä minulta mitään, mutta mitä helvettiä meidän välillä oikein on? En mä kehtaa jäädä tuijottamaan takaisin, muutenhan me seistään siinä maailman tappiin asti, ja se voisi olla hieman liian huomiota herättävää käytöstä työpaikalla.

Bussimatka sujui ihan nätisti, käytiin samalla kiskalla sen jälkeen, ja kun se lähti kotiaan kohden, se silitti mua otsasta, ja sanoin, että nähdään. Varmaan sitä vaan nauratti hupsun suomalaistytön ihaileva käytös, kukapa minut vakavasti ottaisi, tämmöisen hupakon, kellä on melkoisen epäilyttävä maine, ja hieman epävakaa persoonallisuus. Se nimittäin taas otti esille sen, että minun tunne-elämäni on niin vuoristorataa, ja ääripäistä toiseen seilaamista. Niin, entäs sitten? Mä olen herkkä taitelija, josta tulee isona merimies :D Voiko se ikinä rakastua minuun, kun olen tälläinen tuulella käyvä sekoilija, mutta kiltti, ja hyväntahtoinen? Mitä mun pitää siltä kysyä, että saan vastauksen? Vai eikö sekään tiedä, ja se vaan pelkää polittiisia kytköksiä mitä meillä molemmilla on? Apua, jos mä vaan pestaudun johonki sillialukselle, ja sitten mulla on mies joka satamassa, eikä suurta hämmennystä elämäni ihastuksen kanssa päivittäin...

Jos sitä vaikka nukkumaan yrittäisi, mutta aivot käyvät sen verran kierroksilla kiireisen päivän jälkeen..Ja huomenna sama rumba taas. En valita, saan sentään lisätunteja, jotka mahdollistavat minulle sapuskan hankinnan ensi kuussa. Ja Herra F:n näen taas, oih. Se lähtee kaupungista onneksi viikonlopuksi, ja se sanoi sen jotenkin niin jännästi, että luulen, että ero on, ja pitää. Mutta, kun se ei ole kaupungissa voin käydä luuhamassa L:n kanssa enimmästä läheisyyden kaipuusta eroon. Mutta sitten taas, L:n ex voi olla kuvioissa tänä viikonloppuna, kun F ei ole mestoilla. Luoja tietää. Öitä.