torstai 18. marraskuuta 2010

Ihastunutta hopinaa

Hassua, tormasin nimittain F:aan taas ovella. Miksi me ollaan aina samaan aikaan minka tahansa oven luona? Se melkein tempas mua kerran ovella naamaan, kun olin juuri toisella puolella avaamassa sita omalla kortillani. Tuijotin vaan, ja raakaisin jotain, kun saihkahdin niin. Mutta eilen se siis tuli heti ensimmaisena vastaan, ja mulla kumpusi sellainen kanaemomainen huoli siita, kun se hulttio on tehnyt ulkoduuneja ilman hanskoja, eika taalla nyt mikaan trooppinen lampotila ole..( Se oikein esitteli mulle pari paivaa sitten ryvettyneita kouriaan, ja mina kauhistelin vieressa. Se katsoi mua vahan oudosti, kun sanoin, etta sen pitaa pitaa huoli kapalistaan. haha) Parkaisin sille siis heti ovensuussa, etta onhan silla hanskat jo kaytossa. Se kaivoi rukkaset taskustaan naytille jotenkin suloisen kiltisti, ja paastin sen jatkamaa matkaansa. Toinen tyyppi joka oli tulossa samalla oven avauksella sisaan varmaan taas kelaili, etta mitahan taalla tapahtuu?

Se tuli jossain vaiheessa ilta kyselemaan, etta olenko milla bussilla menossa kotiin. Sanoin tahtaavani siihen aikaisempaa, koska mun pitaa aamulla kammeta ylos vahan turhan aikaisin. Ma en oikein ymmartanyt, etta miksi se sita kyseli? Muutenkin huomasin sen kyylaavan tosi antaumuksella. No toki kyylaan itsekin, enhan muuten huomaisi sen kyylaavan :D Tajusin, etta mulla on ens viikko lomaa. Miten ma kestan viikon ilman sita? Se kyseli viikonloppusuunnitelmistani. Mun viikonloppu menee aika tiiviisti koulun parissa, ja sunnuntaina on se keikka, mista en viitsi hirveesti huudella. Hyva bandi, mutta se on aika kaukana mun "normaalista" skenesta. Sen sain selville, etta se on vapaalla just sunnuntaina, mutta silla ei ole rahaa tehda mitaan..Mehan voitas tietty ottaa mukava kavely puistossa sunnuntaina ennen keikkaa..*unelmoi* Ei mun tarvitse iltasuunnitelmiani kertoa. Ma olen jo aika hyva  kertomaan hieman vahemman yksityiskohtaista totuutta asioista. Olen mysteerinen, hihi.

Kotimatkalla bussissa paljastui, ettei se tiennyt edes mun ikaa. Luuli nuoremmaksi, kuin olenkaan! No tama teinin iho nuorentaa kylla ihan varmasti, enka nyt menisi vaittamaan itseani kovin kypsaksi aikuiseksi muutenkaan. Olen lapsellinen dorka toisinaan, ja usein. Mutta en edes bussissa hopottanyt kokoajan jotain, vaan olin aika rauhakseen, ja hillitty. Se istui takanani (en kehdannut menna ihan viereen tonottamaan, kun bussi oli ihan tyhja muuten), ja siltikin onnistuin uppoamaan sen silmiin, ja hymyyn. Niskatreenia, oh yeah.  Jaatiin samalla pysakilla talla kertaa, koska mun piti kayda hakemassa uusi bussilippu kiskalta. Se sanoi siina, etta hanen pitaa alkaa selvittamaan, etta mita han oikeasti tahtoo elamaltaan (minutminutminut!!), ja sen pitaa paasta pois kuopasta, missa han on jumissa. Jotain se puhui parista kuukaudesta, ja etta kun han saa kevaammalla velkansa maksettua pois, niin sitten han voi alkaa saastaa, ja suunnitella, etta mita siis tulevaisuudeltaan haluaa. Eli siis minut, mutta miksi sen tarvitsee kuukausi kaupalla miettia, kun ma voisin paattaa sen puolesta aivan ilmaiseksi, ja aivan sika nopeasti? :) Vitsivitsi, kuulostaako kaikki kertomani aivan saalittavalta, vai onko kaikki tama pieni sapina lapi kuluneiden kuukausien merkki siita, etta se voisi olla meikalaisesta kiinnostunut, mutta se vaan tarvitsee aikaa itselleen nyt? Ma en edelleenkaan tahdo painostaa, mutta jossain vaiheessa on varmaan vahan pakko, ennenkuin heitan oman elamani hukkaan taman yksipuolisen "rakkauden" takia.

Ja tarina tanaan paattyy nain. Olin lahikaupassa itsepalvelukassalla sekoilemassa pari tuntia sitten, kun tunsin, etta nyt joku tuijottaa. Vilkaisin oikealle kaupan ikkunaan, ja niin, kukas muukaan minua siella tuijotti kuin Herra F. Se virnisteli jotain, ja heilautti kattaan, ja painui matkoihin (siis bussipysakille), kun kaannyin takaisin tavaroiden skannaamisen pariin. Mutta se ilme niissa silmissa. Se on se sama ilme, kuin mita tassa nyt on ollut viime viikkoina, semmoinen pehmea, vahan raukea, vahan sellainen koiranpentumainen, paa vahan kallellaan. Ennen se katse esiintyi vain toisinaan, olen melkovarma siita.

Kunhan se nyt ei vaan iskisi minua itselleen laastariksi pidemman suhteen jalkimainingeissa. Pitaa varmaan pysya tiukkana, ja jaksaa odottaa viela hetki. Toivottavasti se iskisi jonkun muun mimmin siihen tarkoitukseen, mutta ma olen kylla ihan helvetin mustis siita nykyaan, etta ma saattaisin vittuuntua ihan oikeasti jos se niin tekisi. En ma ollut edes exastani mustasukkainen, vaikka sita piiritti muutamakin eukko, ainakaan suhteen loppuaikoina  en ollut. Vai olisko F voinut viitata silla parin kuukauden miettimistauolla juuri siihen, ettei juuri halua sarkea minua laastariksi ottamalla, vaan tahtoo aikaa paasta takaisin jaloilleen, ja sitten katsoa sita mita meilla on menossa. Eikai miehet ajattele noin monimutkaisesti? F on kylla yllattanyt minut monessa asiassa, vaikka silloin kun tapasimme ensimmaista kertaa pidin sita aika palikkana, ja koin itseni todella ahdistuneeksi, ja arsyyntyneeksi kun se tuli tuijottamaan silmiin, ja juttelemaan. Menneita ovat nuo viattomat paivat.

En ole muuten edes kaynyt stalkkaamassa sen FB profiilista, etta onko se sen mukana sinkku vai ei. Oletan kylla suhteen paattyneen. Karmea ajatus, etta jos ei se olekaan, ja olen antanut itseni haaveilla tavallista enemman ihan turhan takia. Pitaa kayda katsomassa...muta toisaalta F ei edes ole mikaan FB:n himokayttaja, etta sille parisuhdestatuksen paivittaminen ei ole ykkosena listalla.

Tiistain treffikumppani muuten tekstasi, ja kirjoitti mukavia asioita. Pitaa varmaan ottaa toiset treffit, vaikka tiedankin olevani vahan epareilu. Mutta se saa ehdottaa niita treffeja..

Mo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti