torstai 18. marraskuuta 2010

Ihan vaan jatkoa edelliseen vahan

Muistin tanaan toihin matkustaessa, etta mita F mulle bussissa eilen sanoi. Mun pitaa kuulemma tarjota sille tuoppi. Olikohan se treffikutsu, minka tajusin vasta about vuorokauden viiveella? Ma vastasin sille, etta joo, katellaan..Eihan me edes kayda ikina missaan samaan aikaan. Tai siis kerran puolessa vuodessa osutaan samoihin kemuihin.

Tanaan sitten juoruttiin F:n kanssa oikein urakalla tyoaikana. Kohta tulee varmaan fudut. Pomo nimittain narisi jo naista parista illasta, kun olen lahtenyt about vartin aikaisemmin. Mita vitun valia silla ees on, jos kuitenkin teen sovitut tunnit tayteen viikossa, teen hommat parhaalla taidolla, ja otan vastuun tekemisistani? Ma en ymmarra, etta miksi se on kaameaa, jos saan hommat tehtya aikaisemmin, ja voin tehda helvetin vartin extraa seuraavana paivana. Valivali, ja nain. Oikein rahtasi mut neukkariin kaikkien suurien paallikoiden edessa, ja oli niin huolissaan, etta onko mulla joku erityinen syy lahtea aikaisemmin, kun muutki esimiehet olivat muka ihmetelleet. No onhan tossa toi yksi mies...joo, en tosiaankaan maininnut sita syyta. Olen ihan oikeasti tosi vasynyt vuoron aikana, ja sen jalkeen, ja mielellani olen himassa sen 20 minuuttia aikaisemmin, kun aamulla pitaa taas kammeta kouluun. No mutta, tappoipahan narinallaan mun motivaation taas. Olin niin fiiliksissani uudesta tyonkuvasta, ja halusin tehda mahdollisimman hyvin kaiken. Nyt vedellaankin sitten ihan rauhakseen, ja hommia jaa salettiin aamuvuorolaiselle kanssa. Jos mulla olisi voinut olla tama pieni kimmoke tehda hommat reippaasti, ja taydellisesti, siis se, etta paasee lahtemaan vahan aikaisemmin kotiin, niin olisin antanut parasta itsestani. Ja kun tassa ei ole edes kyse siita, etta karkkyisin sita vartin liksaa tekemtta mitaan. Ideana oli siis aloittaa aikaisemmin seuravaavana paivana...What ever. Olisinhan ma voinut tietty mainita, kun pomo kyseli, etta olisko mulla jotain toiveita, tai parannusehdotuksia, etta saatais tilanne kaikkia miellyttavaksi, etta rukattas mun vuorot varttia vaille alkaviksi, sitten ei kenenkaan tarvitsisi vittuilla. Kun se, etta lopettaa tasalta ei ole mikaan tae, etta ehtii kymmenta yli bussiin. Sitten jos sen missaa niin saa odotella perskarvat huurussa seuraavaa 20 minuuttia. Turvallisempaahan olisi kipittaa kieli vyon alla siihen ennen tasaa lahtevaan, ja jos sen missaa, niin ehtii siihen ns. normaaliin vuoroon. Ihan sama lopulta, F:kin on vaan mies, ja miehista seuraa vaan harmia, kuten tassakin tapauksessa.

Tama mies oli kuitenkin oikein ihku tanaan. Se ahdisteli mua taas hymyilemaan, kun olin vahan totinen tuon pomon palaverin jalkeen. Oikeasti mua aina hymyilyttaa aina sen lahella, mutta enhan ma mikaan hangon keksi voi kokoaikaa olla sen lahella, se olis jo epailyttavaa. Myohemmin se taas tuli vastaan, ja oli sita mielta, etta naytan hyvalta, kun hymyilen. Aikamoinen kohteliaisuus, ja ihan pain naamaa sanottuna. Hakellyin, ja kiitin :) Voisiko joku jo kertoa, etta tuleeko meista mitaan? Kaikki mita tanaankin puhuttiin, ja oltiin tekemisissa oli niin jotenkin erilaista, ja intensiivista, kuin aikaisemmin. Sekin, etta se kyylasi minua lasin takaa, kun oli kaupassa aikaisemmin tanaan, ja se oli jopa kyylannyt ostokseni, ja kyseli, etta joko soin kaikki. Tuleeko Almasta kaytetty laastari, saalittava luuseri, vai tyttokaveri? Villeja veikkauksia? Anyone?

Hyva luoja, etta olen onnellinen siita, etta olen ensi viikon lomalla duunista. Motivaatio saattaa palata, vaikka, ehka. Mutta F:aa tulee ikava. Tiedan, etta se on huomen illalla vapaalla. Niin olen minakin. Kysyisko sita tuopille? Jaa/ei/tyhja? Someone please say something:)

10 kommenttia:

  1. Pyydät tuopille! Sehän itse jo tarjosi itseään sinun kanssa. Nyt voit pyytää ilman myötähäepää!

    VastaaPoista
  2. Tuopille tuopille!

    Olen niin koukussa kuulumisiisi.. Kun olen mokoma taas omankin elämän mennyt sotkemaan. Avokki on, mutta tänään illalla firman pikkujoulut ja mulla on siellä semmonen mielitietty siellä... Voivoi. Siitäkään ei kyllä ota selvää, mitä se haluaa. Miehet, ei voi tosiaan muuta sanoa..

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista:) Tekisi kylla mieli lahestya sita viestilla tanaan. Taidan kylla jattaa valiin tanaan, koska olen semisti sairaana... pitaa nyt katsoa viela. Ma jotenkin luulen, etta molemmat leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, ja kumpikin on niin itsepainen, ettie annan periksi. Ei kai kukaan normaali jaksa flirttailla yli vuotta, jos ei ole oikeasti kiinnostunut! Tai sitten se on ujo, tai pelimies tai luulee exani flippaavan, jos se kavelisi mun kanssa vastaan.

    Tsemppia pikkujouluihin ;)Otat selvaa sit suht selvana, etta mita se haluaa. Etta muistat sitten aamulla :D Itsellani vastaavat edessa parin viikon paasta..

    VastaaPoista
  4. Kysyt nyt vaan! Mahtaakohan täällä käydä lukemassa semmoset tietynlaiset ihmiset... itselläkin oli pikkujoulut tuossa, mies siis kotona, mutta silti tuli säädettyä myöskin hyvin pitkäaikaisen ihastuksen/säädön kanssa. Nyt se vaan oli jo hyvinkin päämäärätietoista, että mahtaako enää mennä humalan piikkiin, vaikka kännissä oltiinkin. =/ On se niin hankalaa..

    VastaaPoista
  5. aAhdistaa vaan, etta jos se ei vastaakaan viestiin. Taidan viela kerata rohkeutta hetken, ja kysya naamatusten. Siina tilanteessa on ainakin pakko antaa jonkinlainen vastaus, eika voi vedota, etta saldo on loppu.

    Alan jo toisinaan itse miettia, etta onko tama kaikki vaan omaa harhaa, ja vuoden varrella syntynyt eparealistinen todellisuus missa rammin menemaan.

    Olen vahan jo odotellut, etta koska tanne hiihtaa kommentoimaan lauma moralisteja paasaamaan, muttei viela ole nakynyt. Itsehan en sinansa valita enaa, etta onko henkilo vapaa, tai varattu, jos klikkaa hyvin yhteen noin muuten. Elan kuitenkin tata elamaa nyt vain ihan itselleni, ja vain taman yhden kerran. Toki yritan olla sotkematta muiden ihmisten asioita tieten tahtoen, ja pettamiseenkin tarvitaan kaksi henkiloa. Sita ei saa unohtaa.

    Kehtaisin kuitenkin vaittaa, etta nykyisin parisuhteet eivat ole enaa pyhia. On mielestani lapsellista ajatella, etta se oma puoliso ei muka koskaan ihastuisi keneenkaan muuhun, tai harrastaisi vaikkapa juuri tyopaikalla vakavaa flirttia. Todellisuus ei ole sellainen silea, ja siisti, kuten vaikka telkkari, tai kirkko opettaa. Me olemme kaikki ihmisia tai oikeastaan elaimia, ja tunnemme ihastumista, ja himoa, kun henkilokemiat menee yksiin poikkeuksellisen hyvin, ja kun sopiva tilaisuus tulee, niin kukapa sita ei kayttaisi. Siina vaiheessa oikean, ja vaaran raja hamartyy, ja asiat eivat ole enaa niin mustavalkoisia. Voin tunnustaa, etta minulla ei olut mitaan kasitysta elaman harmaista savyista reilu vuosi sitten. Olin todella sinisilmainen, ja naiivi noihin aikoihin. Voin vaittaa, etta olen paljon realistisempi ihminen nyt, kun ole itse sortunut myos itse likaiseen peliin. Asenteeni pettamiseen on niin erilainen, etta nolottaa ne kaikki teinina saadut skitsokohtaukset milloin millekkin poikaystavalle, joka jatti jotain selvasti kertomatta.

    Mietin itseani parisuhteessa nyt, ja se tuntuu todella vaikealta asialta. Minulla on paljon omia pienia asioita, mita en voi tulevalle kumppanilleni jakaa. Varmasti myos pimittaisin joitain juttujs ihan tarkoituksella, ja ahdistuisin tilivelvollisudesta. Taman takia mun on vaikea ajatella ketaan muuta kumppanikseni, kuin Herra F:aa. Han tuntee minut pidemmalta ajalta, han tietaa historiani, mokani, olen hanen edessaan todellinen, vikoineni, ja virheineni. En pysty kuvittelemaan, etta vastaani kavelisi ketaan muuta pitkiin aikoihin, joka veisi jalat alta samallalailla. Hanelle uskoisin pystyvani olemaan uskollinen, kunnes suhde olisi jo muutenkin kuollut.

    ooops. Johan tuli tilitys. Perjantain kunniaksi :)

    Mutta alkaa siis soimatko itseanne "virheistanne". Niita sattuu kaikille, ja niista kasvaa ihmisena. Tokihan voisi ajatella, etta meidan pitaisi pystya erottamaan selkea ajattelu, ja himot toisistaan, mutta mielestani se ole realistinen vaite, koska lopulta olemme kuitenkin vain elaimia, joita ohjaa halut, himot, ja aistit.

    Ja nyt niita kouluhommia. Hitto, kun saisi kirjoitettua nekin samalla drivella, kuin tata blogia. Pakoa todellisuudesta, ehka.

    VastaaPoista
  6. Pikkujouluina ei tullut otettua sitten mitään selvää. Vaihteeks ukko livisti omille teilleen vaikka itse ensin ehdotti jatkosuunnitelmia. Alkaa pipo kiristyy uhkaavaa vauhtia koko touhusta. Toivottavasti sulla ei oo/tuu tämmöstä.

    VastaaPoista
  7. Argh, toi on just niin tympeaa toimintaa! Vahan sama, kun ne yhdet kemut kuukausi pari takaperin, jonne meidan piti F:n kanssa menna samalla bussilla, ja se livistikin aikaisemmalla. Se nimenomaan ehdotti mulle, etta mennaan samalla bussilla. Meneeko niilla pupu poksyyn, vai mika on hatana?

    VastaaPoista
  8. Joo en kanssa ymmärrä. Ihan ihme touhua. Ja sit kuitenki laitetaan taas vähän ajan kuluttua tekstaria niinku ei mitään...

    VastaaPoista
  9. No makaan en ole enaa yhtaan varma, etta oleno vaan niista yksista mimmeista, keille se duunissa flirttaa. Tiedan, etta siihen on moni eukko laapallaan. Se on karskin komea. Mutta tuskin se muita on pannu, tai suudelle lahiaikoina :D Se on muuten tehnyt mulle jo paritkin oharit. Ja se on aina itse ehdottanut. Taman varjossa leikki pitaisi jattaa tahan, koska millainenhan se olisi sitten ihan parisuhteessa. Ihan pistamaton tuuliviiri? Tosin ma olisin varmaan enemman..

    VastaaPoista
  10. Jep, samanmoisia ajatuksia on täälläkin ollut, ettei kyllä kovin luotettavuutta herätä.. Tosin en tiedä tämän naistouhuista myöskään yhtään. Jotenkin kuvittelisin ettei kummemmin oo hameväkeä ollu pyörimässä ympärillä, mut mistäpä mä tietäisin... Ajattelin nyt rauhottaa itteäni ja ulosantiani, ehdotelkoot ukko juttuja jos kiinnostaa. Tosin on tulossa keikka, jolle tekis mieli pyytää mukaan... Saa nähdä.

    VastaaPoista