keskiviikko 15. syyskuuta 2010

On tämä vaikeaa

Eiliset treffit meni oikein hyvin. Mies ei ollut ihan niin komea, mutta ei todellakaan mikään hirvitys, vaan hyvärunkoinen, pitkä kaljupää. Se puhui tosi paljon, mun mielestä jopa niin paljon, että se oli varmaan tosi hermostunut..Aika kiltiltä, ja vähän epävarmalta se tosiaan vaikutti. Plussaa oli, että sillä on kokemusta pohjoismaista, myös Suomesta, mutta se halusi vaan puhua Suomesta, tai tästä maasta, ja niiden eroista, ja vähän alkoi jo kyrsiä. Luulen, että se olis vienyt mut kotiinsa, mutta kunniallisesti ilmoitin suhaavani taksilla omaan kotiini, ja se vaikutti jotenkin hämmentyneeltä, kun asian sille ilmoitin. Ehkä sille oli selviö, kun kun se oli tarjonnut neljä juomaa, niin minä antaudun hänen käyttöönsä. No enpäs ollut kevytkenkäinen Suomalainen nainen, vaan hieman oudompi, ja monimutkaisempi. Nyt se haluaisi nähdä uudestaan, mä en tiedä, että mitä minä haluan. Toisaalta tiedän sydämessäni, että latino kiinnostaa enemmän, mutta siinäkin on katastrofin ainekset, vaikka se onkin aikamoinen mussukka. No jos minä suostun yksille treffeille kaljupään kanssa, ihan tasapuolisuuden nimissä, kun olen latinoakin nähnyt jo kaksi kertaa. Deittailu on yllättävän rankkaa niin fyysisesti, kuin henkisestikin, huh. Ulkonäkö pitää pitää suht asiallisena, pitää pystyä juopottelemaan keskellä viikkoa, vaikka edellisen päivän rantamaratoni vei mehut täysin, ja edellisena iltana ei päässyt aikaisin nukkumaan tekstiviestitulvan vuoksi. Ei tämä helppoa ole, kun joutuu vielä eliminoimaan huonot vaihtoehdot pois, mutta miten sen teet nätisti, kun pohjimmiltaan ei tahdo loukata ketään, ja kaikki miehet on kivoja :D Ehkäpä mä sitten vaan härskisti deittailen paria samaan aikaan, kunnon pelimiehen tapaan, ja kun jotain vakavempia merkkejä suhteesta alkaa ilmetä, niin heivaan sitten jonkun yli laidan. Olenhan jotain tällaista tehnyt aikaisemminkin elämässäni.

Aqualung - Broken Bones Tämä on aivan mielettömän kaunis kappale, ja kuvaa jotenkin tätä tavallaan kauhua, epätoivoa, ajan loppumista. Pitää kyllä tunnustaa, etten ole kovin jaksanut kappaleen säkeistöihin tutustua, mutta muuten osuu, ja uppoaa suloisella epätoivoisuudellaan. Naapurit ovat varmaan kohta lopen kyllästyneitä tähän viisuun, mutta minkäs teet. Tämä kappale tulee ikuisesti edustamaan minulle tämän alkusysksyn 2010 fiiliksiä, ja voin aina palata ajassa taaksepäin kuuntelemalla tätä biisiä.

Tunti sitten FB chat sanoi *pop*. Tarkistin mistä oli kyse, ja se oli Herra F! Se ei ole ikinä, koskaan lähettänyt chat viestiä minulle FB:ssa. No se kyseli, että mitä tykkäsin lauantain keikasta, ja koska olen töissä, ja sellaista. Minä sitten kysyin, että onko se nyt muuttamassa. Sen tarina on kuulemma kanssa fucking difficult myös, ja sen tarvitsee aloittaa jotain uutta, muttei osaa päättää, että muuttaako se vai ei, ja sen täytyy setviä asioita. Mitä luulette? Miksi se otti yhteyttä, ja kertoi minulle tämän? Minun teki mieli pyytää sitä kävelylle tai jotain tänään, kun sekin on vapaalla. Tai lounaalle, mutta sitten lupasin auttaa latinoa muutossa, niin tulisi hieman täysi päivä...hmm. pitäskö mun lähettää F:lle viesti, etttä haluisko se juttuseuraa joku päivä. Mä haluan huutaa sille, että se ei saa jättää minua yksin, ja miten se luulee minun pärjäävän ilman sitä elämässäni. No ei, mutta tottakai yrittäisin manipuloida sitä jäämään. Toisaalta mun tekisi suoraan mieli kysyä, että ollaanko me vaan ystäviä, vai onko silläkin mielessä jotain muuta. Sehän kaiken tämä sekoilun alku oli. Ihastuin häneen ollessani vielä suhteessa, hänen olemassaolonsa sai silmäni auki, ja sydämeni lämpimäksi taas. Nyt tässä kuitenkin taas käy niin, että ajaudun johonkin ihme suhteeseen, ja F päättää jäädä, ja on sinkku, ja mennään taas ristiin. Se kirjoitti äsken jännästi, että lauantai ilta olisi voinut olla parempikin. En kehdannut kysyä, että miksi. Mielestäni se kirjoitti minulle jotenkin sellaisella tyylillä, että se haluaisi sanoa jotain, tai sitten olen vaan tyypillinen nainen joka etsii piilomerkityksiä kaikesta...

Mitä ihmettä vastaan kaljupään viestiin, lähetänkö F:lle viestin, ja mitä Latinon kanssa tulee tapahtumaan tänään, kun menen sitä muutossa auttamaan?  Rauhoittava lääkitys olisi paikallaan kohta :D

Ainiin, tein pikadiagnoosin Herra L:stä Reindeerspotting-dokkarin pohjalta. Se on narkkari, hyvin suurella todennäköisyydellä. Kaikki eleet, ilmeet menivät ihan pelottavan paljon yksiin tämän edesmenneen dokumenttistaran kanssa. Ja kokkeliahan se veti sinäkin iltana kun me päädyttiin se kerta vehtaamaan. Ja tiedän, että se ei ole ollut ainoa kerta, ja että siinä porukassa liikkuu aineita. Hyi. Ihanaa, mulla on varmaan joku hiv nyt :D Vaikkei se mikään naurun asia olekaan...

Nooh, jännä päivä.

2 kommenttia:

  1. Ehdottomasti kysymään kaikki mahdollinen Hra F:ltä! Eihän sitä muuten koskaan tietäisi ja kun kerran itsekin olet vielä sinkku! Jotenkin Herra F tuntuu sinulle kaikkein tärkeimmältä, kirjoitat hänestä kaikkein eniten ja kovin lämpimästi. :) Go for it girl!

    VastaaPoista
  2. Kai sitä pitäisi rohkaistua, ja kysyä, että missä mennään. Mutta jos olenkin arvioinut koko tilanteen väärin, ja sitten joutuu töissä pakoilemaan, kun on mennyt möläyttämään tunteensa. Se riski varmaan pitäisi ottaa, ja pian. Meillä nimittäin synkkaa pelottavan hyvin tämän etelä-amerikan miehen kanssa, että tässä ei välttämättä kauaa olla sinkkuna enää...;) F on jotenkin lipunut sfääriinsä kellumaan lottovoiton, maailmanympärimatkan ja virheettömän ihon kanssa :D

    VastaaPoista