tiistai 7. syyskuuta 2010

Liiskaantunut rusina

Moi, Ottaisin eurolla noita vihreitä, 50 sentillä noita punaisia, ja sit yks tollanen Lenny...

Olen tässä ollut pari päivää töistä vapaalla. Eilen en saanut kauppareissua kummempaa aikaiseksi. Ihan hävetti roikkua netissä koko päivä. Toisaalta ulkona satoi aivan kaatamalla ihan koko päivän. Tuntuu ihan uskomattoman turhalta tällä hetkellä. Nyt olen sentään jo syönyt aamupalan, tiskannut, ja siivonnut hampaat, ja naaman. Nyt sitten pitäisi vaan päättää, että mihin lähteä pällistelemään pariksi tunniksi, kun kelikin on ihan kohtalainen eiliseen verrattuna.

Eilen lähetin viestiä sille ensimmäiselle nettideitilleni eli A:lle että olen palannut kaupunkiin, ja nähtäisiinkö. Siitä on ny vuorokausi, eikä se ole vastannut. Ihan uskomaton ääliö, melkein yhtä paha kuin minä! En ihan oikeasti tajua, että mitä sen päässä liikkuu. Miehet on kuitenkin melko yleisesti aika helposti ymmärrettävää väkeä, tai ainakin yleensä melko suoraviivaisia käytöksessään. Miksi tämä sitten lähestyi minua ennen lomaani, ja halusi itse nähdä, jos ei nyt voi sitten vastata treffikutsuun? Ajattelin vaan helpottaa sen tuskaa, ja ilmoittaa, että olen palannut, ettei sen tarvitse arvailla. Olkoot. Ehkä se taas itse ottaa yhteyttä, kun pidän itse jääkautta sitä kohtaan..Mutta hei, jos se ei olekaan ihan perus heteromies! Nyt iski muistikuva, että se kysyi silloin taannoisten treffiemme päätteeksi, juuri ennen nukahtamista, että onko minulla ollut tyttöystävää, no ei ole ollut. Mutta se jotenkin antoi ymmärtää, että olisi kiinnostunut molemmista sukupuolista. Näen joskus valveunia, juuri ennen nukahtamista, tämä on voinut olla yksi niistä, tai sitten ymmärsin väärin, tai sitten tämä ongelmointi johtuu jostain seksuaali-identiteettikriisistä. Minula ei ole bi-ihmisestä kumppanina mitään kokemusta, but everything makes sense someway now.

Taidan kysellä L:n kuulumisia kanssa kohta. Toivon kyllä hartaasti ettei se tule lauantaina sinne keikalle, koska päädytään varmasti julkikutemiseen taas, eikä sillä keikalla sitä ehkä tarvitsisi tapahtua, koska siellä on vähän sellaista ryhmää paikalla kenen ei sitä tarvitsisi todistaa, tai edes nähdä sitä että puhumme toisillemme..Onneksi sunnuntaiaamuna pitää olla työkykyinen, niin voi yrittää olla ihmisiksi. F muuten vonkui taas eilen, että olenko tulossa sinne keikalle vai en. Miettiiköhän se on-off tyttöystävänsä kotiinjättämistä, jos olen tulossa varmasti? Sanoin sille, että ok, tulen, ja vastasin FB kutsuunkin.

Treffisivustolta löytyi todella mielenkiintoisen oloinen tapaus eilen. Ollaan nyt vaihdeltu viestejä, ja kuvansakin se lähetti, eikä siinäkään ollut moittimista. Jos se on vielä oikeasti niin pitkä, kun profiilissa lukee, niin NAM! Olisin erittäin kiinnostunut tapaamaan tämän herran livenä, mutta en tiedä, että koska olisi hyvä sauma ehdottaa tärskyjä. Mun mielestä ei ole mitään järkeä viikko tolkulla lähetellä viestejä, jos ei sitten livenä persoona viehätä yhtään.

Tuntuu jotenkin niin turhalta, kai tässä pitää jotain alkaa tekemään, ja yrittää löytää syy päästä aamulla ylös sängystä. Olen vähän miettinyt, että mitä tekisin internetriippuuvuudelleni, mutta en tiedä, koska nettiä tarvitse kuitenkin kouluhommissa. Suurinosa ajastani menee keskustelupalstoilla, ja siellä treffipalstalla pyöriessä. FB ei edes vie niin paljon aikaa. Ja minulla on miljoona asiaa mitä haluaisin, ja pitäisikin tehdä, mutta netti vie kaiken ajan. Löytyisi nyt edes se ihana mies, joka täyttäisi sen tyhjiön mikä minussa, vaikken sitä vielä myönnäkään. En osaa olla sinkku, olen yksinäinen, ja nettiaddikti, niin ja en osaa käyttää rahaa järkevästi, mutta toisaalta olen vapaa tekemään mitä lystään, eikä parisuhde aiheuta paineita olla täydellinen nainen. Tiedän olevani viehättävä, hauska, ja älykäs, nyt vaan pitäisi priorisoida herättelemään innostus elämään. Niin, ja sain aamulla nauttia parasta kahvia ikinä kokonaisen pannulisen, yksin. Mutta silti yleinen fiilis on kuin nöyhtäisellä rusinalla, tuntuu ihan yhtä voimattomalta. Kai sitä pitää vaan päättää, että nyt tämä surffailu loppuu. Viime viikkokin meni ihan mainiosti. Olin ehkä puoli tuntia netissä per päivä, ja olin ihan tyytyväinen. Kyllä mä pystyn tähän, tsempatkaa joku vähän!