torstai 30. syyskuuta 2010

Kahvia, kiitos.

Herra A ei onneksi vastannut mitään, vielä. Ja Herra F oli laittanut FB:ssä, että osallistuu perjantain bileisiin. Laitan silti varmistusviestin illalla, että onhan se nyt menossa, ja kenen kanssa, etten päädy patsastelemaan sen tyttöystävän, ja exän on/off naisen väliin. Se vasta tilanne olisikin. Nyt hieman pelkään, että ex huomaa F:n olevan menossa, ja päättää osallistua kanssa. Ja raahaa sen emäntänsä mukaan. Asutaan exän kanssa molemmat ihan tapahtuma-areenan vieressä, ja tapahtuma on hyvin attractive koska omat juomat saa viedä mukana. Joten olen syystä huolissani...Kraah. Mulla oli ykkösvaraus! Kauheeta säätöä.

Ja ex kyllä käyttää minua niin hyväkseen! Kun se tulee illalla lainaamaan korttia, ja säätämään mun printterin, niin se ilmeisesti pitäisi ruokkia kanssa. Tai ainakin se kysyi, että onko mulla vielä jäljellä sitä herkullista uunivuokaa mistä sille kerroin. No ei ole, koska söin sen kaikki itse, koska se oli niin pirun hyvää. Lupasin sitten katsoa, jos tekisin jotain sapuskaa siksi, kun se tulee. Mä taidan olla liian kiltti, ihan vähän vaan. En vaan jaksa tehdä elämääni yhtään hankalammaksi, ja samalla vaivalla voin kohdella sitä ystävänä, ja olla kiva. Keväällä tuli heitettyä loukattuna, ja jätettynä niin paljon paskaa siitä, että pitää nyt yrittää pelastaa oma karmansa. Tunteet ovat toisaalta pysyneet aika hyvin erossa, tai muut kuin kaverilliset tunteet siis. Tiedän, ettei suhde tulisi toimimaan, ja viimeiset vuodet oltiin suhteessa enemmän ystävinä.

Mutta nyt pitää lähteä itsenäiselle opintoretkelle. Kiinnostaa ihan vitusti, mutta ei auta itku, jos meinaan suoriutua siitä mistä olen ollut jo vuoden täysin varma.. Maanataiksi pitäisi olla syvää analyysia kasassa, ja sivukaupalla luonnoksia. No, ainakin aurinko paistaa.