sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Alright!

Eilen oli siis se kauhulla, ja kuumotuksella vartottu keikka. Eräs henkilö kenen olemassaolon unohdan liian usein soitti minulle perjantai iltana, että oletko menossa, ja sun tarvitse yksin mennä, että tulet mun kanssa <3 Hän tietää siis menneet tapahtumat, ja  tiesi juuri mitä minä ajattelen. Ihana ihminen, ja kaunis sydän. Mutta siis, kun iltani oli pelastettu, ja tuuleni käännyttyä chattailin tämän latinloverin kanssa FB.ssä pitkälle yöhän viiniä litkien. Ajatukset osuivat yksiin pelottavan hyvin, ja sovittiin treffit tiistaille. Voin sanoa jo hieman ihastuneeni, tai ainakin olin erittäin kiinnostunut!

Keikka! Reippaasti vaan kohti ulko-ovea, ja kas siinähän se Herra F kököttää. Iloinen hymy nousi kasvoillemme, ja vaihdettiin poskisuudelmat. Ihkuu. Siitä sitten sisään keikka-areenalle, ja kukas siellä ensimmäisenä seisoo! Herra D. Vähän jännitti, mutta coolisti vaan, ja exän pöytään istumaan koska sen naista ei näkynyt, ja siinä oli tilaa :D Juteltiin niitä näitä, ja F:n kanssa vaihdoin muutaman sanan, kunnes näiden kahden herran paremmat puoliskot purjetivat paikalle, ja mun teki mieli purra käteni irti. Juoma alkoi jo siinä vaiheessa vaikuttaa, ja vähän rentouduin, ja jopa ajauduin juttusille D:n kanssa! Se oli tosi ystävällinen, ja hyväntuulinen, ja melkein jo kävi mielessä, että onko sillä pahat mielessä. Tästä järkytyksestä selvittyäni vaeltelin edes takas, jutellen eri ihmisten kanssa. Tunsin paikalta suurimman osan populasta, joten oli tosi helppo sulautua joukkoon, ja olla kuten ennenkin. Ainoa semisti nolo kohtaaminen oli sen paikan baarimikon kanssa. Kerroin joskus aikaisemmin, että yritin iskeä sitä estottomasti viimeksi tässä baarissa juodessani. Nyt sitten heti huikkasi tervehdykset, kun laukkasin baaritiskin ohi kohti wc-tiloja...Enkä ole edes käynyt siellä yli kuukauteen! Puhuttiin muuten F:n naisen kanssa ihan normaalisti, ja se oli tosi iloinen, ja ystävälllinen minulle. Tuli vähän huono omatunto, kun on vampannut (ja ihan pannutkin...) sen poikaystävää...no jaa.

Sitten vaihdoin muutaman viestin Latinloverin kanssa, ja se ehdotti tapaamista samlle illalle. No tottakai!  Siinä unohtui, F:t, D:t, exät, ja niiden nykyiset! Hän kirjoitti, että jos en ole liian päissäni, olisi tosiaan hauska tavata. Pika-analyysin jälkeen totesin, että ehkä yksi pieni juoma vielä, ja sitten kolpakoittain vettä, ja saatan olla iloisen rempseässä kunnossa, mutten liikaa lärvit.

Tällit meni hyvin, ja toivon, ettei se saanut minusta ihan juoppoa kuvaa (kuitenkin kyseessä lauantai ilta...). Olo oli hyvä, ja mies oli juuri niin kummallinen, ja ihana, kuin kuvittelinkin. Ja todella suloinen, eikä mikään pätkä! Vähän poikamaisempi, kuin kuvissa, mutta parempi se on kuin, että se olisi joku setä. Olin aika rempseällä juttu tuulella, ja vähän päissäni, mutta en missään sössytyskunnossa, kaukana siitä.

Käveltiin puoli neljän jälkeen sitten kotia kohden. Tosin kohde oli omat kodit. Halattiin siinä kadunkulmassa läksiäisiksi, ja jäi hyvä fiilis, kun mies kertoi haluavansa tavata tiistaina, kuten alkuperäiset deitit sovittiin. Oli tosi kunniallinen olo, kun en päätynyt mihinkään kutemaan, tai edes suutelemaan. Juteltiin aiemmin tästä suutelusta chatissä. Hän oli pitänyt outona aiempaa deittiänsä, joka oli treffien päättyessä käynyt kiinni, kuin sika limppuun. Hän sanoi, että joitain ihmisiä haluaa suudella heti tavatessaan, ja voiko ensi treffit olla niin romanttinen tapaaminen, että tuntuisi hyvältä suudella vierasta ihmistä? Olin samaa mieltä, että ensimmäiset treffit ovat usinkin tapaaminen kaverilliselta pohjalta, ja kuulostellaan, että voisiko hommalla on jatkoa tiedossa. Olen silti vähän huolissani kuitenkin, ettemme suudelleet, koska olenhan edelleen aika ihana :D Se lähetti vielä hyvänyön toivotuksen, kun olin päässyt kotiin. Todella odottamaton kohtaaminen, mutta mielestäni kaikki meni aika hyvin. Pelkään vaan, sitä juopoa, ja tylsää mielikuvaa, minkä olen itsestäni saattanut antaa. Ainakin löytyi keino millä Alman saa lopettamaan juomisen kesken hauskan illan, tapaaminen suloisen latino miehen  kanssa tuntuisi melko melko motivoivalta syyltä sulkea korkki, ja skarpata. Helvetin hyvä, että sen tein vaikka nukkumaan pääsinkin joskus viiden aikaan. Sain aiemmin eilen duunivuoroni vaihdettua, mikä oli myös helvetin hyvä, että aloitan nyt neljältä 11 sijaan.

A niin, D:ltä tuli ihme viesti, että eräs Raukaksi kutsuttu kaljupää oli kuulema kertonut sille, ettei se pidä minusta, Almasta. Ahaa, tosi mielenkiintoista. En edes puhunut Raukan kanssa koko iltana mitään, iloisesti tervehdin. D on kyllä niin täynnä paskaa! Se ei tykkään Raukka itsekkään, kerran se jopa meni sitä baarisa piiloon! Olin paikalla, joten tiedän! Mitähän se minua hetkauttaa, että D kertoo minulle tällaisen suuren informaatio pläjäyksen?

Ah, ja "suru-uutinen", F muuttaa toiseen kaupunkiin parin kuukauden päästä! Byääääh, eiiiii! Kuka mun työpäiviä sitten värittää? Pitää löytää poikaystävä varmaan....ai niin, sitähän tässä juuri yritetään..