torstai 26. elokuuta 2010

Voihan...

No niin. Herra R sössi aikataulunsa, ja yritämme tapaamista myöhemmin tänä iltana. Eli nyt astui alkoholi kuvioihin, eli siis toisaalta ihan hyvä, että lykkääntyi hieman. Olin nimittäin oikeasti kauhuissani ensitapaamisesta selvinpäin, ja varsinkin seksin merkeissä. Kurvasin sitten kaupan kautta kotiin, ja mukaan matkalta tarttui luotettava ystäväni, eli pullo roséta. Ah, nyt voin kokata jotain mukavaa, ja siemailla miehet komeiksi, ja itsensä reippaammaksi, jos vaikka kutsu käy myöhemmin. Ja jos ei käy, niin löydynpähän aamulla elossa omasta sängystäni :D

Herra F yllätti taas! Se tuli ovenraossa vastaan heti työvuoron alussa, ja vaihdettiin kuulumiset hukkuen toistemme silmiin. Edelleen silmiin tuijottaen se sitten paukautti, että kai olen tulossa sen orkesterin keikalle muutaman viikon päästä, ja on kuulema PAKKO. Minua vaan hymyilytti, ja totesin, että kai se on sitten tultava, jos kerran on pakko, mutta vaan jos olen nauttinut tarpeeksi alkoholia.

Viimeksi tällä tapahtumaareenalla yritin estottomasti iskeä baarimikkoa, ja koska piiri pieni pyöriin, en ole kehdannut käydä siellä pariin, kolmeen viikkoon. Se nimittäin ihan varmasti muistaa, koska olin niin nolo. Tai ainakin seuraavana aamuna meinasin hakata silmät mustiksi itseltäni morkkispuuskassa. Ja sille alkoholille olisi muutenkin sinne keikalle eksyessä tarvetta, koska F yhdistää niin monia ihmisiä, jotka eivät ole oikein väleissä keskenään. Eli minua, ja exän nykyistä tyttöystävää, olemalla tämän tytön hyvä kaveri. Herra D pitää minua sydämettömänä monsterina, mutta on F:n kaveri, Herra D:n paras ystävä (ja D) eivät tule samaan tilaan vapaaehtoisesti exäni, ja sen nykyisen kanssa. Ja jos Herra L on kuvioissa silloin, niin emme ainakaan voi näyttäytyä siellä yhdessä, koska F:n nainen, on L:n ex. Mutta en tiedä, että ovatko L, ja F muutenkaan tekemisissä. Mutta L on ainakin toisen yhtyeessä soittavan hyvä kaveri, ja maanmies. Miten niin pienet piirit? :D

Toisaalta voisi olla järkevää iskeä koko poppoo samaan tilaan nyt tapahtuneen kuukausien kyräilyn jälkeen, ja jengi voisi selvittää välinsä, ja hyväksyä, että elämä on. Kukaan ei ole kuitenkaan murhannut ketään, eikä varsinaista turpasaunaakaan ole vielä tapahtunut. Se on ihan väistämätön ilmiö, kun sama ryhmä pöyrii aina samoissa paikoissa, niin ihmiset ihastuvat toisiinsa joskus. Minusta tuntuu, että kaiken sen eron jälkeisen paskan heiton jälkeen minä, ja exäni ollaan hyvinkin järkeviä, ja joustavia. Hävettää, että menin katkerana puhumaan liikaa erostamme ulkopuolisille, sillä en minäkään suhteessamme mikään ihanne prinsessa aina ollut. Ihanaa olisi, jos voisimme olla samassa paikassa, ja ihmiset näkisivät, ettei ainakaan meitä tarvitse kyräillä. Exän nykyisenkin kanssa olisi ihan elämää helpottavasti syistä kiva olla puheväleissä, mutta se on niin epävarma itsestään minun lähelläni. Tämän ex minulle tunnustikin. Takaisin yhteen emme ole palaamassa, mutta ystävinä homma tuntuisi toimivan.

Piti olla lyhyt tilannepäivitys...hehe. Nyt sapuskaa naamariin. ja vedonlyönti pystyyn, että lohkeaako tänään myöhemmin. Jaa-a...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti