sunnuntai 29. elokuuta 2010

Vähäpäisyys

Olen seuraavan viikon lomalla, joten päivtyksiä ei tule olemaan yhtä usein, koska täällä olisi tarkoitus käyttäytyä vähemmän haureasti, kun on perhettä ympärillä. Luulen kyllä, että minulle on henkilönä tapahtunut jotain viimeisen vuoden aikana. Höpöttelen tutuille ihan kummia juttuja, ja luulen, että olen tosi vajaapäisen kuuloinen. Leikin mielelläni tyhmää blondia, mutta luulen, että ihmiset jotka eivät minua ole aikoihin nähneet sekoittavat sen ihan aidoksi tyhmyydeksi. Suomeakin puhun mielestäni kovin teinimäisellä aksentilla, mikä ei varmaan ainakaan yhtään auta älykkään mielikuvan rakentamisessa. Mutta toisaalta taas jotenkin pelottaa, että minulla onkin joku persoonallisuushäiriö, ja haen vaan huomiota. Jos minulla joku sellainen olisi, niin en varmaan kyllä miettisi asiaa. Olen huomionhakuinen, ja draama pitää mielen virkeänä, mutta missä menee raja, että menee liian pitkälle tässä?

Ole minä ihmisenä muuttunut vuodessa. Olen avoimempi, itsenäisempi, reippaampi, ja osaan nauttia elämästä. Miehet on vaan niin ihania joskus, ja onhan se aivan ihanaa saada huomiota itselleen. Tiedän nyt, että olen aika mukava pakkaus monen mielestä, mikä hivelee siis itsetuntoani, joka on joskus ollut aika heikko, mutta on pikku hiljaa, vuosien varrella vahvistunut. olen pinnallinen, tällä hetkellä. Tilani kuitenkin ovat aaltoilevaa sorttia, että kun saan materian järjestykseen, voin keskittyä henkiseen puoleen paremmin. Niin, ja kun osaisi pitää suunsa kiinni joistain asioista, ja säilyttää kevyen mystisen verhon ympärillä..Toiveunia, samalla voisi toivoa Aladdinia, ja Lampun Henkeä, ja kimppakivaa niiden kanssa.

Tyhmä, ja lapsellinen olen ehkäisyn kanssa sählätessä. Herra R:n kanssa aikaiseksi saatu tilanne on nyt ratkaistu, kai. Toivottavasti pilleri tepsii, eikä mikään hyppykuppakaan tarttunut. Siltä tuli jopa viesti tänään, missä se kysyi, että hainko sen tabun. Juu juu, mutta vähän pelottaa, kun ohjeissa luki, ettei tromboosiherkille suositella kyseistä valmistetta. Apteekin pojan kanssa asia ei tullut esille, koska pojalla oli niin kiire päästä minusta eroon haurean tablettini kanssa. Vielä elossa olen vuorokauden jälkeen, että ehkä se tulppa on vasta matkalla aivoihin. Haha.

Lentokenttä aikaani piristi pieni silmäpeli lentokapteenin kanssa. Se oli edelläni liukuportaissa, missä näin, ettei sillä ollut sormusta vasemmassa kädessä. Se jäi oikein katsomaan minua, mihin vastasin vaan hymyllä, ja katseella takaisin. Ja vilkaisin vielä taakseni, ja katseet kohtasivat jälleen ;) Aika suloinen tyyppi oli..

En toisaalta malta odottaa, että pääsen takaisin kotiin katsomaan, että mikä tilanne siellä on. Ja odotan yhtä tärkeää kirjettä, mikä olisi jo pitänyt tulla toista viikkoa sitten...Ahdistaa vähän tämänkin asian tiimoilta. Olen myös erittäin inspiroitunut, ja energinen. Ja Herra A pöyrii mielessä vähän turhan usein...Mutta ei se ainakaan mielenkiintoisempaa naista kaupungista viikossa löydä. Ainiin, ja pyysihän se pitämään hänet selvillä, että mitä puuhailen täällä. Pitäsikö? No ehkä mä jotain laitan...