maanantai 9. elokuuta 2010

Stepping out from the box

Mainitsin ensimmäisessä postissani, että vanha kaveripiiri on hajonnut. Osittain näin kävi siksi, että ihmiset alkoivat seurustella väärien ihmisten kanssa, ja myös luonnollisesti maasta toiseen muuton vuoksi. Minä ihan itse löin viimeisen naulan tämän kaveriporukan arkkuun. Aloin seurustella huomattavasti vanhemman ystäväni kanssa, ja kuten arvata saattaa se oli todella huono idea. Ja vaikka se olisikin jäänyt vain yhdenyönjutuksi, niin meidän välit eivät olisi ikinä palautuneet normaaleiksi, koska hän oli minuun ihastunut jo ensitapaamisestamme. Ja koska jätin hänet tämä kaupunki tuntuu liian pieneltä meille molemmille.

Joten tilanne johti ajatukseen laatikosta ulos pääsemiseen, ja pohdintaan, että mistä niitä miehiä löytää. Hahaa, internetistä, jossa roikun muutenkin liikaa, ja tuhlaan liikaa nettishoppailuun. Nauroin ääneen ajatukselle, että olen tilaamassa poikaystävää netistä, kun täytin nettitreffi profiiliani. En kyllä ollut kovin vakavalla mielellä tässä vaiheessa, ajatuksena oli lähinnä kartoittaa kaupungin sinkkumiestarjontaa. Tarjonta ei kyllä ollut kovinkaan kummoinen, mutta eihän sitä tarvitse, kuin sen yhden mikä kolahtaa, eh?

Sitten se iski. Se yksi. Ammatti, kiinnostuksen kohteet, elämäntapa, lemmikit, horoskooppimerkki matchasi, ja hän oli lähettänyt minulle postia, ja vinkannut silmää. En päässyt lukemaan postia, koska en ollut maksanut palvelun käytöstä. Mietin kaksi päivää, että maksanko maksun, ja pääsen lukemaan viestin, vai laskenko tälläisen kultakimpaleen ohi sormieni. Noh, maksoin kuukauden jäsenyyden kädet täristen, ja itseasiassa maksoin sen vahingossa kahteen kertaan. Mutta se ei edes haitannut minua, koska tiesin tässä miehessä olevan sitä jotain, vaikka en ollut edes kuvaa naamasta nähnyt.

Sovittiin treffit lauantaille. Tarkoitus oli syödä aamupalaa, ja istuskella puistossa. Ja näin tehtiinkin. Ihan mieletön tyyppi livenäkin. Mielestäni meillä synkkasi todella hyvin. Ja mieskin tuntui viihtyvän. Olin niin hermostunut ennen treffejä, että oli pakko rikkoa tupakkalakkoa, etten saa sydäriä ennen tällejä.

Lähdin sitten töihin suoraan treffeiltä. Mulla oli niin mahtava fiilis aamusta, joten en voinut estää itseäni, ja lähetin viestin, että jos tavataan illalla uudestaan tuopin tai parin merkeissä. Mies oli halunnut kysyä samaa muttei kehdannut niin äkkiä. Meillä oli tosi hauska ilta, ja taloudellisista syistä vastasin myöntävästi miehen yökylä kutsuun.

Vietimme siis mahtavan illan, ja jumalaisen nautinnollisen yön, ja seuraavan aamun. Ei menty varsinaiseen aktiin asti. Minä en pannut pahakseni tätä, ennemmin se kertoi miehen miehen luonteesta hyvää, kuin huonoa. Ja miehen muut petitaidot vakuuttivat tämän naisen. Ja tulihan samalla tarkistettua se varustuksenkin koko, ettei viikkojen deittailun, ja kutkuttavan himon jälkeen housuissa sitten lopulta odota joku murheellinen katkarapucocktail.

Tätä tyttöä vietiin. Olin täysin ihastunut tähän unelmieni prinssiin, tunnit matelivat, yhteydenottoa ei kuulunut. Maltoin mieleni, ja lähetin viestiä vasta tiistaina. Sain vastauksen, että on kotikaupungissaan perjantaihin asti. Se tuli märkänä rättinä vasten kasvoja. Olin nimittäin varautunut näkemään sen mahdollisimman pian uudestaan, ja sydämeni huusi lisää sitä helppoa, ja luontevaa yhdessäoloa, mikä tuntui niin täydelliseltä.

Seuraava märkä rätti iski perjantaina, kun kyselin viikonloppusuunnitelmista. Ei suunnitelmia, äiti on kylässä. Vaihdoimme kuitenkin todella lämpöisiä viestejä perjantaina. Mies kirjoitti olevansa kiinnostunut minusta, mutta elämänsä on kuulema niin sekaista, että ei tahdo kiirehtiä meidän suhdetta. Ahaa, sillä on siis joku toinen säätö tai joku kuvio exän kanssa. Minulle tuli kuitenkin paljon parempi fiilis tämän keskustelun jälkeen, ja sydämeni hieman rauhoittui.Hän kirjoitti, että soita hänelle, jos tuntuu yksinäiseltä lauantaina. Päätin olla soittamatta, mutta...

Ystäväpariskunnan läksiäisissä lauantaina, eilen, viinipullon jälkeen ajatus puhelusta tuntui mahtavalta. Virhe! En tiedä, että mitä keskeytin, mutta minulle tuli tosi paska fiilis puhelusta, ja tajusin sen jo kesken puhelun, että nyt ei puheluni ollut toivottu. Ja hämmenyin niin, etten muista, että mistä me edes puhuttiin puhelun aikana(sillä vinillä ei siis ollut asiaan varmasti mitään osuutta...) Mikä ihme jengiä vaivaa?! Pyydetään soittamaan, muttei sitä sitten tarkoitetakaan. No, poistin miehen numeron kännykästäni heti puhelun jälkeen, ja palasin ruotuun.

Mutta joo, en meinaa olla missään yhteydessä mokomaan. Jos kiinnostaa, niin sillä on minun numeroni. Hirveä tuska pysyä poissa sen nettideittiprofiilista, ettei se tunne yhtään enempää itsetuntoa hivelevää fiilistä siitä että epätoinen Suometar käy ihan kuumana siihen. Olen siitä kiinnostunut, mutta en sulje sydäntäni. Mutta voi olla, että suljin yhden oven elämästäni. En tiedä pystynkö löytämään ketään vastaavaa netistä enää. Tosi hassua, että jotkut ihmiset vaan kolahtaa. Mutta nyt voin palata paremmalla omatunnolla edelliseen realistiseen päiväunieni kestokohteeseen, Herra F:ään. Hän onkin ihan eri tarina, jonka avaamisen jätän hieman tuonnemmaksi.

Argh. Ärsyttää niin paljon koko tilanne, tuntuu että haukkasin paskaa tässä nyt, ja vähän nolasin itseni olemalla sinisilmäisen avoimesti kiinnostunut.


P.s. Mikä muuten ihmisiä vaivaa deittisivuilla? Useimmilla on kuitenkin aika realistinen minäkuva, ja kriteerit seurustelukumppanilleen, joten miksi ihmeessä lähettää viisi silmäniskua, ja "moikka"-mailia saman päivän aikana täysin eri sarjassa painivalle naiselle, joka ei osoita mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ja mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että jos olen rajannut kumppanin ideaali iäksi sen 26-33 vuotta, niin siihen on syy, ja se syy voisi olla niinkin yksinkertainen, etten ole kiinnostunut isäni ikäisistä miehistä! Ja miksi en, niin siihenkin löytyy oma tarinansa. Mutta jos siltikin pitää lähettää postia, niin yrittäisi nyt edes keksiä jotain omaperäistä siihen viestiin, eikä vaan, että "cool pics". Oh really, juuri siksi ne kuvat sinne latasin, koska ne ovat cool minunkin mielestäni. Tell me something new, please!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti