sunnuntai 22. elokuuta 2010

Rauha maassa

Viikonloppu on sujunut melkoisen rauhallisissa merkeissä. Eilen tyhjensin yhden putelin rosé:ta Kumman Kaa dvd:n seurana. Rentoutti nastasti pitkän työpäivän jälkeen. Ainoa haittapuoli on nyt hieman heikko olo, ja töihin pitäisi valua taas parin tunnin päästä. Nyt sitä toivoisi, että nyt löytyisi saman peiton alta mies joka kehittäisi minulle unelmieni herkullisen aamupalan, ja vähän halisi. Todellisuudessa kaapissa ei ole edes leipää, ja aamupalan rustaaminen vaatisi nyt pientä ponnistelua, ja luovuutta, mitä jarruttaa kiitettävästi eilisiltaisen ystäväni rosén jättämä nahkea vaikutus.

Olin saanut deittisivustolla aika mielenkiintoisen yhteydenoton eilen. Olen ilmeisesti vanhingossa ignorannut erästä nuorta miestä, profiili oli kyllä ennestään tuttu, mutta jostain syystä se on jäänyt vähän muiden jalkoihin. Tämä mies oli kuitenkin nyt ottanut yhteyttä, ja totesi, että olen hankala nainen päästä kontakiin, ja että oli yrittänyt eilenkin lähettää pikaviestiä. Minulla oli kyllä mennyt tämä vähän ohi..Profiili vaikutti mielenkiintoiselta, ja kuvassa ei näkynyt naamaa, mutta mustalla puvulla verhoiltu hyvin rakentunut vartalo näkyi kyllä. Ai jestas! Täytyy tunnustaa, että minulla on hieman puku-ja uniformufetissiä havaittavissa, ja repesin ihan huolella, kun saman aihepiirin parissa painittiin eilisessä Kumman Kaa-jaksossa. Mies kirjoitti profiilissaan, että ei halua hankalaa naista. Joo, ymmärrän, mutta miksi se on sitten kiinnostunut naisesta keneen on näin hankala ollut saada yhteys. Miehinen metsästysvaisto? Kyllä vaan! Olen vaan yleensä niin huono odottamaan tämän vaiston heräämistä vaan teen itse siirron, jos ei uros tajua. Pitää varmaan ehdottaa tapaamista, koska se vaikutti tosi nastalta tyypiltä. Haha. Jos siitä olisi vaikka aamupalakokiksi, ja halimaan sunnuntai aamuisin tositarkoituksella.

Pahoittelen muuten kirjoitusvirheitä mitä tiedän itsekin viljeleväni, ja erityisesti jäätäviä yhdyssanavirheitä. Kuulostaa tosi tyhmältä, mutta ulkomailla vietetty aika, ja toisen kielen puhuminen arkielämässä on tehnyt tuhonsa.Vaikka luen netissä suomea, niin se ei kuitenkaan korvaa verbaalista kielenkäyttöä. Joitain lauserakenteita joutuu ihan tosissaan miettimään, ja jopa oikeaa taivutusmuotoa sanoille. Eli jos tekstissäni on jotain outoja kyhäelmiä, niin voi jättää ihan reippaasti kommenttia. Äidinkieli on kuitenkin ihan nasta osata kunnolla. En kuitenkaan ole niin kielinero, että puhuisin sujuvasti kolmeakaan kieltä niiden vaikuttamatta toisiinsa.

Ainiin! Olen nähnyt nyt yhteensä kolme eri unta tästä julkihomo työkaverista. Ja kaksi niistä ovat olleet puhtaita seksiunia, ja se yksikin oli eroottinen. Joku siinä tyypissä nyt selvästi painaa mieltä. Olen puhunutkin sen kanssa vaan muutaman hassun kerran, mutta tiedän sen elämästä kuitenkin jotain FB:n välityksellä. Tosi häiritsevää! :)

Tosi mukava tälläinen tosi rauhallinen viikonloppu vaihteeksi. Säätämistä ollut ihan tarpeeksi ohjelmassa viimeaikoina, joten hyvä ottaa vähän happea, ja tilaa ympärilleen, eikä aiheuttaa hämmentää yhtään enempää ihmissuhdesoppaa vanhoissa ympyröissäni. Tämä on aika totaalinen loma niistä ympyröistä, koska Herra F:ääkään ei näkynyt eilen sorvin ääressä, joten uskaltaisin väittää sen olevan vapaalla viikonlopun. Silti olin tosi hyvällä tuulella eilen, ja hymy naamalla. Ehkä mä en olekaan siitä niin riippuvainen?

Huoh, exäkin on takaisin kaupungissa naisineen. Takaisin arkeen siis. Oksettaa lukea sen FB statuspäivtyksiä, kun se jaksaa esittää kaikille, että kuinka sen elämä on niin upeaa, ja mahtavaa. Ja aina se jaksaa repostella, että kuinka monta päivää se on tissutellut putkeen, ja päivitykset koskee yleensä juopottelua. Tai sitä todistelua Suomessa asuville kavereille, ja sukulaisille. Todellisuudessahan se hautoo jo eroa tästä tajunnanräjäyttävästä ihmissuhteestaan mihin sen piti rynnätä ihan vaan sen takia, että joku nyt sattui olemaan kiinnostunut siitä. Nainen saisi hepulin, jos se tietäisi, että mitä kaikkea tämä juoppo kultakimpale on karsealle exälleen heidän suhteestaan tilittänyt. Takaisin en sitä huolisi, mutta jotenkin haluan olla sille olkapäänä, kun tunnemme toisemme niin hyvin. Itselläni ei ole ollut mitään olkapäitä tarjolla sen suunnasta, kun elämä on murjonut minua. On pitänyt pärjätä yksin. Katkera olen ainoastaan siitä, että miten se viitsi valehdella päin naamaa, ettei ole muka kiinnostunut tästä naisesta vaikka näkihän sen sokeakin. Ja ehkä myös siitä, että viikko erostamme (jonka jokainen ympyröissä tiesi tapahtuneen) ex, ja nainen lähtivät julkisesti yhdessä baarista. Minulle tuli vaan tyhmä, ja nöyryytetty olo. (Ainiin, ja ex ei myöskään maksanut yhteisen kämppämme osuuttani takuuvuokrasta koskaan takaisin, vaikka lupasi ihan kirjallisesti maksaa. Olen kuitenkin oikeasti köyhä opiskelija, ja en ymmärrä, että mitä se sillä yritti saavuttaa. No meillä on yhteistä omaisuutta Suomessa, mistä se tule koskaan saamaan palaakaan. Ihan vaan kiitokseksi siitä, että teki niin törkeän tempun, ja aivan varmasti uuden tyttöystävän ohjailemana. Mitähän pahaa minä sillekkin eukolle olin tehnyt?) En kuitenkaan jäänyt kotiin makaamaan, vaan jatkoin ulkona käymistä samassa porukassa. Ex jäi jo valmiiksi epäsuosiossa olevine naisineen porukan ulkopuolelle. Nyt ei enää kumpikaan mahduta niihin kuvioihin, koska menin särkemään porukan ydinhahmon, Herra D:n sydämen. Niin se elämä kuljettaa. Minua se kuljettaa kohti uusia seikkailuja ensi kuussa. Uusi elämänvaihe alkaa, ja pääsen sanomaan osittain hyvästit vanhoille tutuille kaveripiireille.

Sitä odotellessa, nyt sitä aamupalaa!