maanantai 9. elokuuta 2010

No niin...

En tiedä, että mistä aloittaisin kertomaan. Sain ajatuksen blogin perustamisesta eilen, kun tuttuni vertasi elämääni saippuaoopperaan. Blogin avaaminen tuntui hyvältä idealta juuri tänään, krapulaisena sunnuntaina. En kehtaa enää kaataa näitä asioista muutaman ystäni harteille, tuntuu, että he tietävät jo liikaa, enkä tahdo tehdä samaa "virhettä" uudestaan näinä aikoina, kun vanhat kaveripiirit ovat asettuneet toisiaan vastaan, hajonneet, ja on aika etsiä uusia kuvioita. Ja ehdottomasti lopettaa paskan puhuminen itsestään, ja muista.

Kun mietin, koska elämäni muuttui tällaiseksi tunteiden vuoristoradaksi menen takaisin viime kesään. En tiedä, että löinkö pääni johonkin unissani, vai kärsinkö happivajeesta, mutta silloin minulle tapahtui jotain mikä sai minut heräämään, ja ymmärtämään, että kuka minä oikeasti olen. En ollut valmis sitoutumaan elämässäni, tarvitsen seikkailuja, jännitystä, draamaa, huomiota. Kuulostaa tosi lapselliselta, I know. Selviydyn kuitenkin muusta elämästä vastuullisen aikuisen tapaan, joten ehkä tämä on vaan vaihe mikä jäi teininä elämättä, ja on osa henkistä kasvuani kohti tasapainoista aikuisuutta. Jos sellaista on edes olemassa...

En tiedä, että pitäisikö minun kertoa enemmän historiastani, vai aloittaa nykytilanteesta, ja vähitellen avata menneitä tapahtumia jos ne sopivat asiayhteyteen? Sounds like a plan.

Tavoitteeni siis tälle blogille on vuodattaa sinkkuelämäni vaiheita, kaikki se jännittävä kihelmöinti, ja ne murskaavat huonot hetket, heikot hetket.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti