tiistai 17. elokuuta 2010

Hassu fiilis. Se kimppaa ehdotellut tyyppi antoi numeronsa. Kuva ei kertonut tyypistä kovinkaan paljoa. Ihan tyylikkään oloinen tapaus, mutta aurinkolasit kuvassa jotenkin häiritsivät. Onko sillä sitten jotain salattavaa, kun minusta se kuitenkin selvän kasvokuvan näki, ja tietää mitä odottaa. Tyrmäsin ajatuksen tapaamisesta hotellihuoneessa. Sanoin, että hotelliin voidaan mennä, mutta ensin otetaan muutama paukku julkisella paikalla. Ei pyristellyt vastaan. En minäkään ihan niin tyhmänrohkea ole...

Nyt mietin, että pitäisikö sille herralle tekstata. Näkeminen kiinnostaisi toisaalta sen pulppuavan adrenaliinin takia. Taidan olla koukussa jännityksen tunteeseen. Jännityksen puuttuminen oli vuosi sitten se yksi ratkaiseva tekijä, mikä sysäsi minua pois pitkästä parisuhteesta. Tunsin, että seikkailut eivät ole vielä seikkailtu, ja muut miehet kiinnostivat, vaikka parisude oli ihan ok, ja arki rullasi. Ja elämä lipui läpi sormien...Vaikka asuin uudessa maassa, ja jokainen päivä ennen lopullista eroa, oli jo itsessään seikkailu, niin tämä uusi maailma pisti miettimään, että entäs jos kaikki lukee jossain isossa kirjassa, ja olen täällä koska elämäni mies tulee vastaan täällä, tai liittyy koukaten tähän maahan. Nauttisinko elämästäni täällä enemmän jos olisin sinkku? Kyllä vaan. Ainakin käyn läpi tunneskaalasta molemmat ääripäät, ja mitä tahansa niiden väliltä joka viikko, ja nautin tunteesta kun voin ihan itse päättää asioistani, vain omaa itseäni ajatellen, jos niin tahdon. Kyllä kaipaan sitä turvallista kainaloakin, ja tiedän oikean henkilön kodalla olevani valmis sitoutumaan, ja lopettamaan puuhani, jotka ei kestä aina päivänvaloa. Tiedän kaiken tämän jälkeen, että millaista miehen haluan. Tai eihän tämä kaikki ole vielä ohi, eikä herra oikea edes huitele horisontissa vielä:)

Mutta takaisin seksitreffeihin...Tuntuu kyllä juuri niin epäilyttävältä idealta, että on ehkä pakko kokeilla. Enkä kestä odottaa Herra L:ää melkein kolmea viikkoa. Ja pitäähän ns. kesäloman viimeisistä viikoista ottaa ilo irti ennen pitkää talvea, ja sen tuomaa ahkeraa puurtamista, eikös? Mitä mä sille laitan?You, me, tomorrow, at 8 o'clock, where? Tiedän oletettavasti sen nimen, ja meinaan kerto yhdelle luotettavalle ystävälleni, että minne ole menossa, ja kenen kanssa. Ja lähden karkuun mahatautiin vedoten, jos se on ihan kaamea drinkkien aikana. Minusta se ei tiedä edes etunimeä, enkä taida sitäkään ehkä kertoa oikeassa muodossaan.

Kohta lähtee. Iiiik. Eikun se ilmesty chattiin nyt, Oh no :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti